sunnuntai 11. marraskuuta 2018

Kolmekymppinen

Ollessani yläasteella eräällä tunnilla kirjoitimme tulevaisuuden minällemme kirjeen. Kirjeen kuoreen kirjoitin "Avaa, kun olet äiti tai 30-vuotias". Pari vuotta sitten törmäsin sattumalta tuohon kirjeeseen, siellä oli minulle hyvät toivotukset mukavalle elämälle ja toiveet, että lapset olisin saanut alle kolmekymppisenä ja perhe-elämä olisi mallillaan. Kaikki tuo on käynyt toteen.



Juhlimme merkkipäivää jo aiemmin, pidimme loppukesästä rapujuhlat pihallamme, sekä perheen kanssa suuntasimme viikoksi Zakynthokselle. Näin tasakymmenen täytettyäni pohdin hieman mennyttä elämääni; 16-vuotiaana löysin elämäni rakkauden, kihlauduimme nopeasti ja häitä tanssittiin vihdoin 2017 -kesällä, kun 12-vuotta yhdessäoloa tuli täyteen. Ensin etsimme asuntoa miehelleni kotikaupungistani Porista, mutta jostain syystä päädyimmekin etsimään yhteistä asuntoa Turusta. 17-vuotiaana muutin hänen perässään Turkuun, kävin vielä arkisin lukiota Porissa, mutta viikonlopuiksi suuntasin yhteiseen kotiimme. Lukion päätyttyä tein jonkin aikaa töitä ja saimme toivotun esikoisemme, olin tuolloin 20-vuotias. Tässä viimeisessä kymmenessä vuodessa perheemme on täyttynyt, kolme poikaa kotona ja yksi pilven reunalla. Pari kissaa ja koira. Näin tämän on oltava. Opiskelin itselleni myös ammatin ja sainkin hyvin äkkiä vakituisen työpaikan, sinne palaan näillä näkymin joskus vuonna 2020 vanhempainvapaan päätyttyä.


Unelmat ovat käyneet toteen ja oikeastaan ainoa, joka vielä antaa odotuttaa itseään on omistusasunto. Toki olisimme voineet sitä jo harkita, mutta vuokralla ollessa on huomattavasti helpompi olla lapsen kanssa kotona pitkään, kun lainat eivät ahdista takaraivossa. Oma koti on suunnitelmissa viimeistään, kun palaan töihin. 

Olen kolmekymppinen, joka on ennen kaikkea äiti. Olen vaimo, olen nainen. Olen vähän turhamainen ja nipotan epäsiisteydestä. Tykkään istua sohvalla kynttilänvalossa viltin alla ja neuloa sukkia, sekä katsoa Greyn anatomiaa. Tykkään hyvästä ruoasta (kiitos rakas mieheni, että opetit minut syömään sushia!) ja nautin jouluteestä. Olen henkilö, joka ei kestä turhaa odottelua, vaan asioiden on tapahduttava heti. Rakastan joulua ja vuodenaikojen vaihtelua. Mun elämä on ihanaa näiden kaikkien ihanien ihmisten keskellä. On ihanaa olla kolmekymppinen.

2 kommenttia:

  1. Ihana sinä! 😍
    Ja mä myös koen, että kolmekymppisenä on ihan parasta! Ei tarvi kriiseillä yhtään! <3

    VastaaPoista
  2. Myöhästyneet synttärionnittelut!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi <3

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...