Vinkki isänpäivään: lasten valmistama koru

*Kaupallinen yhteistyö: Midas kultasepät

Mikäli olet seurannut Instaani, huomasit varmasti, kuinka torstaina pakkasin lapset autoon ja suuntasin kohti Turun keskustaa. Kohteenamme oli Midas kultasepät. Käyntimme syynä oli lähestyvä isänpäivä ja tarkoitus oli, että lapset olisivat mukana isälle tulevan riipuksen viimeistelyssä.

Midas kultasepät on kultasepänverstas ja myymälä Turun keskustassa Linnankadulla. Liikkeessä työskentelee kaksi seppää Laura ja Patrick, sekä kultaseppämestari Petri. Midas kultasepät valmistaa käsityönä uniikkikoruja, suunnittelee ja myy omia mallistoja, sekä tarjoaa perinteisiä kultasepän palveluja.

Virta -korun tarina: Mukaansa tempaa, eteenpäin kuljettaa. Toisinaan suvannossa seilataan, kunnes jälleen koskeen johdattaa. Vierelle tuo, viereltä vie. Kuka suunnan aavistaa?

Meidät vastaanotti aina yhtä aurinkoinen Laura, joka esitteli meille lahjaksi tulevan hopeisen Virta-riipuksen, sekä tekovälineet. Lapset huomioitiin todella hienosti ja kun välineet oli käyty läpi, pääsivät he ihan oikeisiin hommiin. Vuorotellen he ensin valitsivat meistin omalla kirjaimellansa, jonka jälkeen vasaralla lyöden kirjain saatiin jäljentymään koruun. Jännityksellä odotettiin millaisen kirjaimen kukakin sai aikaan ja ajatuksena olikin, että lapsen kädenjälki saa ja pitää näkyä - onhan lahja tarkoitettu heiltä isälleen.

Korun toteutus kävi sopivalla tahdilla, joten lapsetkaan eivät pitkästyneet odotellessaan omaa vuoroaan. Sitä paitsi kisällinä toimiminen oli niin ainutlaatuista ja erilaista, että he seurasivat mielenkiinnolla toistensa tekemisiä ja kuuntelivat tarkasti ohjeita. Lopuksi vielä ihasteltiin lopputulosta ja lapset saivat kisälliydestä todistuksen mukaansa. Kaikille jäi hirmu iloinen mieli ja pojat olivatkin kovin ylpeitä aikaansaamastaan lahjasta. 

Ensireaktioni korusta oli se, kuinka sen voi kuvitella kenen tahansa miehen kaulaan. Senkin, joka ei koruista juuri välitä. Uniikki ja tyylikäs ulkomuoto yhdistettynä lasten viimeistelyyn ansaitsee varmasti paikan kenen tahansa isän kaulalta - oli kyseessä sitten pukuun sommistautunut virkamies tai työmies haalareissaan. Tai ihan mitä tahansa maan ja taivaan väliltä.

Korun hinta liikkeessä on 75€, isän kaulalla mittaamattoman arvokas.

Mikäli sulla on vielä suunnitelmat lahjan osalta auki ja asut Turun suunnalla suosittelen suuresti pyörähtämään liikkeessä Linnankadulla. Asiakaspalvelu on yksilöllistä ja korun saat heti mukaasi, valmistus käy hetkessä paikan päällä.
Tää lahja käy kenelle tahansa, takaan sen!

Lakkoeväät lapselle

Ja sieltä se lakonuhka kurkistelee kulman takaa ja äidit hiuksiaanrepien pohtivat eväitä pikku mussukoilleen. Facebook on kaaosta täynnä, kun kahden päivän ajan lapselle pitää pakata eväät mukaan. KAKSI PÄIVÄÄ ilman lämmitysmahdollisuutta, ilman jääkaappia, ilman astioita ja keittiötä. Lakko on hirmu tärkeästä asiasta, joten se suotakoon ja lapsillehan eväät ovat vain hauskaa vaihtelua arkeen.

Jos pää lyö ihan tyhjää, niin tästä vinkkejä:

Pähkinät, marjat, hedelmät, vihannekset

Välipalakeksit, smoothiet

Keitetyt kananmunat

Marja- ja hedelmäsoseet

Karjalanpiirakka, croissant

Nakit, lihapullat
Pasta, riisi

Keittoruoka termospulloon

Tuorepuuro

Kiisseli, mehukeitto

Wrapit

Kolmioleivät, sämpylät, ruisleivät (kun pakkaat täytteet erikseen, niin esimerkiksi kurkku ei vety päivän aikana)

Suolainen piirakka / muffini

Erilaiset salaatit
Säilykkeet (esim. tonnikala, pavut)
Suolaiset letut

Kuvat: Pixabay

Ja hei, termospullot ovat oikeasti tosi käteviä, lisäksi on olemassa muitakin termosastioita ja kylmäpusseja viileille ruoille. Kyllä tästä selvitään.

Mitä sä pakkaat lapsellesi evääksi? Kerrothan myös onko lapsesi päivähoidossa vai koulussa?

Neljävuotiaan migreeni säikäyttää

Kevään jälkeen keskimmäisellä lapsellamme on kerran kuussa-parissa ollut kovaa päänsärkyä. Olen pohtinut migreenin mahdollisuutta ja itseasiassa ollut siitä melko vakuuttunutkin, vaikka M epäili sitä kovasti. Tässä eräs ilta kohtaus iski jälleen ja soitinkin asiasta päivystykseen. Onnekseni puhelimen toisessa päässä sattui olemaan sairaanhoitaja, jonka omalla lapsella oli ollut migreeniä alle kouluikäisenä ja hän osasi minua lohduttaa puheillaan. Seuraavana aamuna varasin lääkäriajan pojalleni, selvää oli, että neurologinen kartoitus tulisi ainakin tehtäväksi. Huomenaamulla pääsemme lääkärille ja toivottavasti kyseessä tosiaan on vain migreeni, näin äitinä en tietysti voi olla huolestumatta ja ajattelematta pahempia vaihtoehtoja - on kuitenkin kyse aivoista!

Poikamme kohtaukset alkavat usein sillä, että hän valittaa silmän sattuvan. Pian otsa alkaa särkeä ja N on selkeästi väsynyt ja uupunut. Kerran kohtauksen aikana hän on oksentanut, joka sekin on tyypillinen migreenioire. Särkylääkkeet eivät ole auttaneet, vaan joka kerralla hän on lopulta nukahtanut ja kipu on sillä tavalla helpottanut. Oireiden puolesta viittaisi todella selkeästi migreeniin, mutta tietysti asia tulee tutkia kunnolla.

Minulla itselläni todettiin aurallinen migreeni N:n odotusaikana ja kärsinkin siitä lähinnä kaksi viimeistä raskautta, muutoin kohtauksia tulee onneksi kovin harvoin. Autossa kännykän pidempiaikainen katsominen aiheuttaa helposti kohtauksen, muuten en ole huomannut mitään yhdistävää aiheuttajaa. Auraoireiden tullessa tiedän heti ottaa särkylääkkeen, jolloi kipu ei ehdi kovin kovaksi. Liian myöhään otettu lääke saattaa aiheuttaa sen, ettei siitä enää juurikaan ole apua ja makaan pimeässä makuuhuoneessa loppupäivän.

Rintasyöpä on muutakin kuin sydämiä feedissä

Oletko koskaan saanut facebookin inboxiin viestiä tutulta liittyen rintasyöpään? Yleensä ne viestit kertovat jotakuinkin siitä, kuinka tuetaan rintasyöpään sairastuneita tai muistutetaan rintasyövästä lisäämällä omaan statukseensa sydämen kuvan. Vihdoin on ymmärretty, etteivät ne satunnaiset sydämet feedissä auta yhtään mitään. Tietoutta on alettu jakaa silminnähden enemmän ja näkyvämmin. Rintasyöpä ei ole hiljainen ja piilossa, sydämenkuvan takana pidettävä asia. Se on ruma ja kamala, suoraan päin kasvoja lätkäistävä totuus, jonka havaitakseen täytyy muistaa tutkia rintansa.

Rintasyöpä ei ole hiljainen ja piilossa, sydämenkuvan takana pidettävä asia. Se on ruma ja kamala, suoraan päin kasvoja lätkäistävä totuus.

Veikkaan, että lähes jokainen tietää jonkun rintasyöpään sairastuneen. Tiedätkö sä? Jollekin se on äiti, jollekin joku kaukainen tuttu. Rintasyöpä on suomalaisnaisten yleisin syöpä, siihen sairastuu vuosittain n. 5000 naista! Elämänsä aikana noin joka kahdeksas nainen sairastuu rintasyöpään, osa siitä parantuen ja osa jopa menehtyen. Rintasyöpä on työikäisen naisen toiseksi yleisin kuolinsyy.

Kuvat: Tunne rintasi

Nyt heti sinä, nainen, joka luet tätä. Tutki rintasi. Jos et heti siihen pysty, niin välittömästi, kuin on mahdollista. Lupaathan?

Silkkisen pehmeä vispipuuro

Hävettää myöntää miten laiska olen valmistamaan vispipuuroa. Enkä edes tiedä miksi. Ehkä siinä on se, kun muut puurot menevät lähinnä samalla kaavalla ja vispipuurossa pitää tehdä vähän enemmän. Joka tapauksessa meillä on nyt meneillään pakastimen tyhjäys, vanhat pois ja uutta tilalle ja pakastimen syövereistä löytyi sopivasti puolukkaa. Punainen viinimarja, tai miksei vaikka mansikkakin käy tähän erinomaisesti. Mikäli säkin olet vähän laiska tekemään tätä ja ohjekin on unohtunut, niin täältä pesee.

Vispipuuro toimii yksinkin, mutta ripaus sokeria, sekä loraus maitoa tuo siihen pehmeyttä.

Tarvitset:

1,5 l vettä

4-5 dl puolukoita (tai muita punaisia marjoja)

2,5 dl sokeria

n. 2 dl mannasuurimoita

vaniljasokeria

Lisää marjat veteen ja anna kiehua noin vartin verran. Sileän puuron saat, kun kiehautuksen jälkeen siivilöit marjat pois. Mikäli et kaipaa aivan sileää puuroa, voit jättää marjat sattumiksi.

Lisää joukkoon sokeri, sekä mannasuurimot ja jatka keittämistä viitisen minuuttia.

Anna puuron hieman aikaa jäähtyä, ennen kuin vatkaat sen kuohkeaksi. Viimeistele lisäämällä vaniljasokeria makusi mukaan.

Laulaen eroon riitelystä

Tiedätkö sen tunteen, kun heti aamusta alat vääntää lapsen kanssa. Jos ei väärästä aamupalasta, niin hukassaolevista vaatteista (jotka hän on itse hukannut) tai vaikka vain hiustenlaitosta. Aihe voi kummuta mistä tahansa ja erityisesti aamupalapöydässä ne pienetkin väännöt tuntuvat suurilta, päivää kun ei kuulu aloittaa riitelemällä. 

Kuvat: Pixabay

Keksimme kuopuksen kanssa erinomaisen ratkaisun viimeaikojen äärettömän hölmöihin ja typeriin riitoihin, jopa hän nimittäin myönsi aiheiden olevan aivan käsittämättömiä. Yhdessä sovimme toimivamme riidan lähestyessä seuraavalla tavalla:

Kun riita alkaa nostaa päätänsä, ala kertoa/laulaa asiaasi Mörkö se lähti piiriin-sävelellä. 

Loppuu muuten riita lyhyeen, eikä sitä ääntäkään viitsi enää korottaa. Ja lopulta kumpikin vain nauraa.

"Muistathan rakas poika, tinttan-tanttan-tallallei, itsehän viikkasit illalla, itsehän viikkasit illalla. Koitappa löytää se paita, tinttan-tanttan-tallallei..."

Neljävuotiaan kanssa joutuu sen verran harvemmin riitelemään, että en osaa sanoa miten toimisi hänen kanssaan, yksivuotiaasta puhumattakaan. Miehen kanssa riitely on myös niin harvinaista, että mahdankohan muistaa kokeilla tätä keinoa, jos joskus riita yllättää... 

Mutta hei, kokeile sä ja kerro toimiiko!

Miten teillä ratkotaan riitoja lasten kanssa? Tiedätkö, sellaisia tekemällä tehtyjä aivan turhia riitoja. Lähdetkö niihin mukaan vai jätätkö huomiotta (silläkin uhalla, että lapsi räjähtää kahta kovemmin)..?