torstai 26. huhtikuuta 2018

Immu ja torninvartijat - lastenkirja Littoisista!

* Kaupallinen yhteistyö: Marjut Brunila / Myllylahti

Kun koululaisemme kuuli saavansa kirjan, oikein kummituskirjan ja vielä Littoisista, hän odotti sen saapumista malttamattomana. Joitakin päiviä myöhemmin iloinen, kiharahiuksinen Marjut Brunila, Immu ja torninvartijat -kirjan kirjoittaja seisoi eteisessämme ja kirjoitti omistuskirjoitusta kirjan ensimmäiselle sivulle. Olin törmännyt kirjaan Facebookissa ja ensivaikutuksen minuun teki erityisesti kirjan tapahtumapaikka, sillä asumme suht lähellä sitä. Lisäksi esikoisemme on kovin innostunut lukemisesta. Täydellinen kombo.



Kirjan lukeminen aloitettiin välittömästi illalla, sänkyyn päästyään T ei tapansa mukaan valikoinutkaan iltasatua, vaan nappasi kirjan ja varmisti minulta kauanko sai lukea ennen nukkumaanmenoa. "Puoli yhdeksään" -lupasin, paitsi jos kirja olisi tuntunut liian jännältä. Seuraavana aamuna kuulin kirjan olleen juuri hyvä, mielenkiintoinen, mutta ei liian jännä.

Immu ja torninvartijat on alakoululaisille suunnattu kertomus 11-vuotiaan Ilmarin seikkailuista Littoisten verkatehtaan alueella. Luokkaretkellä löytyy pulloposti, jonka ohjeita noudattamalla Immu ajautuu jännittävään seikkailuun salaseuran, pyörävarkaiden ja kummitustytön keskelle kaiken päättyessä kuitenkin onnelliseen loppuun. 


Reilut 180-sivuinen kirja on ilahduttavan monivivahteinen ja helppolukuinen. 8-vuotias luki sen mielellään ja siihen ei montaa iltaa kulunutkaan, tarina tempaisi niin hyvin mukaansa. Kirjaan on onnistuttu upottamaan sujuvasti erityisesti lapsille tärkeitä aiheita; erilaisuutta, yksinäisyyttä, kotioloja ja muuttoa uudelle asuinalueelle, sekä kaveripiirin löytämistä. Ensimmäisiltä sivuilta löytyy kartta, johon on merkitty tärkeimmät tapahtumapaikat, kartta on totuudenmukainen, mutta tarina tietysti fiktiivinen. Ihan hauska olisi tehdä retki kirjan maisemiin ja pohtia kirjassa tapahtuneita asioita; "Tuollakohan Immu näki kummitustytön ensi kertaa?"



Tämä oli kirja, joka toi mieleeni oman lapsuuteni kirjasarjat. Immu on henkilö, jonka seikkailuja seuraisi mielellään enemmänkin. Kirja oli ihanan nykyaikainen ja opettavainen tärkeine aiheineen. Useita kirjoja lukenut poikani arvosteli Immu ja torninvartijat-kirjan sanoin: "Kuus kautta viis!", eli ilmeisen mieluisa! Tämä vietiin kouluunkin opettajalle ja luokalle näytettäväksi, niin hyvä se oli.

maanantai 23. huhtikuuta 2018

7 asiaa, joita jäin kaipaamaan vauvavuodesta

Innolla odotan kuopuksemme kasvamista, on aivan ihana päästä tekemään asioita enemmän yhdessä. Vauvavuosi on aina spesiaali, koska vauvan saapuminen vaikuttaa kaikkeen niin kokonaisvaltaisesti. Halusinkin tehdä koosteen asioista, joita jäin kaipaamaan tuosta ihanasta vuodesta.

1. Vauvantuoksu


Tiedätkö sen hetken, kun saat sen vastasyntyneen nyytin syliisi ja päätä on pakko nuuhkaista? Ihana, samettinen vauvantuoksu. Esikoisen vauva-ajasta on säästetty vaatteita, niissäkin on edelleen se tuoksu jäljellä. 

2. Ensimmäiset asiat


Lista alkaa synnäriltä; ensimmäinen itku, pissa, kakka, imetys. Kotona jatkuu; ensimmäinen hammas, kokonainen yö, vaunulenkki, soseen maistelu jne jne. Meillä on jokaiselta lapselta säästössä lukuisten muistoesineiden joukossa esimerkiksi ensimmäiset hammasharjat ja ensimmäiset kengät. 


3. Rauhalliset imetyshetket


Imetys kesti ja kesti, saatoin itse vaikka nukahtaa samalla hetkeksi. Ei vielä hampaita, eikä repivää lasta. Tuolloin minulla ei vielä ollut rintakehälläni kynnenjälkiä muistuttamassa lähestyvästä kynsieleikkuupäivästä, eikä hampaanjälkiä ympäri vartaloa.

4. Tuhina


Kun vauva nukkuu levollisesti, sen näkeminen ja tuhinan kuunteleminen. Erityisesti, jos vauva nukahti syliin. Ihan vastasyntynyt tuhisee hereilläollessaankin, sydän sulaa!



5. Paikoillaan oleva lapsi


On aivan ihanaa, että lapsi osaa kävellä ja tutkia, mutta kyllähän se helpotti kummasti arkea, kun yksi oli paikoillaan. Helpotti muuten nukkumistakin, liikkuminen kun tuppaa lapsilla menemään uniinkin. Tavaratkin pysyivät paikoillaan, kun ei ollut pientä taapertajaa kuljettamassa mm. kenkiä ympäriinsä.

6. Rintaruokinnan helppous


Tissi esiin ja that's it. Missä ja milloin vain (toki itsehän en kovin avoimesti jäänyt esimerkiksi kaupan käytävälle, mutta esimerkiksi autossa imettäminen sujui erinomaisesti). Tokihan tähän kohtaan voisi sen tuttipullonkin laittaa, mutta minulla ei siitä asiasta ole juurikaan kokemusta.

7. Vauvakupla


Jokainen äiti tietää tämän. Uunituore vauva ja ne ensimmäiset viikot/kuukaudet, kun kaikki pyörii vauvan ympärillä. Eletään vain sille vauvalle ja omalle perheelle, ollaan kuin omassa kuplassa. 



lauantai 21. huhtikuuta 2018

Seikkailu virolaisen designin maailmassa + alekoodi

* Kaupallinen yhteistyö: KidSpot, Seiklus & Mimi disain

Miltä kuulostavat kierrätys, luonnonmukaisuus, yksilöllisyys ja erilaisuus? Aika hyvältä, sitä ei voi kieltää. Sain mahdollisuuden päästä kokeilemaan lapsilleni Seikluksen vaatteita, joissa nuo edellämainitut toteutuvat. Olin heittämällä mukana, kun ehdotuksen sain, nimittäin jo viime syksynä ihastelin heidän valikoimaansa Facebookissa.

Harmaa lintukuosinen softshell-puku on livenä vieläkin kauniimpi.


Otin puvun koossa 92, joka oli juuri sopiva. Hieman väljyyttä, mutta ei liikaa. Samu käyttää sisävaatteissa kokoa 86/92.


Hauskana yksityiskohtana viistoon kohdennettu vetoketju.




Seiklus, suomen kielellä seikkailu, on virolaisen designin - lastenvaatteiden, asusteiden ja sisustustuotteiden - maahantuoja, sekä myyjä. Seikluksen kumppaneina toimii suurimmaksi osaksi pienyrittäjiä, eritoten naisia ja äitejä. Tästä syystä tuote-erät saattavat olla kohtalaisen pieniä ja uusia tuotteita tulla markkinoille usein, moni tuotteista onkin täysin uniikki ihanalla yksilöllisellä tavallaan. Mikäli siis törmäät miellyttävään vaatteeseen kannattaa toimia rohkeasti, eritoten isompien lasten kokoja on rajoitetusti. Seikluksessa kaiken kruunaa kierrätysmateriaalien arvostus ja laadukkaat, kulutuksen ja pesun kestävät materiaalit - nämä saavat aina ehdottoman plussan silmissäni! Vuosien mittaan olen enenevissä määrin kiinnittänyt huomiota vaatteiden tuotantoon ja laatuun ja haluan olla mukana tukemassa sitä. 

Hauska setti t-paidalla ja legginseillä on unisex.

Pääkallo, se oli se juttu. 


Suomessa Seiklusta pyöritetään yhden naisen ja hänen tukitiiminsä voimin. Jerena Valtanen-Laine on huipputehokas Viro-fani. Hän toimii mutkattomasti konsulttina virolaisten valmistajien ja suomalaisten myyjien välillä. 

Seikluksen tuotteita löytää myynnistä tietysti heidän omasta FB-kaupastaan, mutta myös CC Naantalista (Luostarinkatu 27). Yhteistyönä Seiklus ja CC Naantali järjestävät ns. Private shopping -iltoja, jotka ovat mitä mainioin tapa esimerkiksi erilaisille naisporukoille tutustua tuotteisiin kaikessa rauhassa pienen purtavan äärellä. Mikä ettei vaikka Baby showerit tai mikä vain muu illanistujainen. Mikäli kiinnostuit, niin varaaminen onnistuu Seikluksen kautta.

Mimi Disain on tallinnalainen kahden äidin lastenvaateyritys, joka syntyi nelisen vuotta sitten halusta valmistaa erilaisia ja hauskempia vaihtoehtoja lastenvaatesaralle. Mimi Disain pyrkii käyttämään mahdollisimman paljon luonnonmukaisia materiaaleja valinnoissaan ja suunnittelee, sekä tuottaa vaatteensa Virossa. Heidän valikoimastaan löytyy vaatteita vauvasta teini-ikäiseen, joskus jopa äitiin saakka.



Tämä paita oli ehdottomasti yksi suosikeistani - hauskan erilainen leikkaus, paita pitenee takaa.




Alekoodilla 
LASTENTAPAAN 
saat Seikluksen fb-kaupassa -40% yhdestä tuotteesta ja -10% muista ostoksista.
Tarjous on voimassa 31.5.2018 saakka.
Koodi toimii siten, että se laitetaan halutun tuotteen kohdalla viestiin mukaan.

tiistai 17. huhtikuuta 2018

Yksivuotiaan syntymäpäiväkakku

* Kaupallinen yhteistyö: Ps Puisto

Synttäripostauksessa jo vähän sivuutinkin aihetta, mutta halusin vielä palata täytekakkuun. Minulle oli selvää, että tulen tekemään kakun itse. Rakastan täytekakkujen tekemistä ja sitä, kuinka kakku hiljalleen rakentuu mitättömästä pohjasta lopulliseen ulkonäköönsä. Parhaimmillaan kakku on silloin, kun se on selkeästi tarjoilupöydän kruunu, huomion keskipiste. 

Olen useamman vuoden ajan tehnyt pääasiassa massakakkuja, viime vuodet ovat olleet selkeästi niiden kulta-aikaa. Nyt kuitenkin erilaiset nakukakut, sekä valuvat kakut ovat olleet hittejä ja halusinkin pöytäämme koristamaan ns. semi-naked drip-caken, eli semi-nakun valukakun. 



Kakkupohjana toimi tumma, suklainen kakkupohja (tässä kohtaa päätin mennä sieltä, mistä aita on matalin ja ostin pohjat valmiina kaupasta, todella epätyypillistä minua). Välissä oli sekä mustikkaa, että valkosuklaatäytettä. Pintaan sipaisin marshmallow fluffia, eli vaahtokarkkilevitettä ja valuva osuus on suklaista candy meltsiä jatkettuna öljyllä. Päälle kävin läheisestä kukkakaupasta hakemassa neilikoita, sekä morsiusharsoa, eukalyptuksen oksat olivat muovia. 

Viime silauksen kakkuun toi ehdottomasti Ps Puiston valmistama uniikki kakkukoriste. Heidän verkkokaupastaan löytyy kylttejä, koristeita ja erilaisia kirjaimia valmiina, mutta niiden lisäksi on mahdollista tilata täysin uniikki puinen koriste, valikoimaa on todella laajasti. Miksei vaikka ristiäiskakkuun lapsen nimi? Tai eteiseen perheen sukunimi hyllyä koristamaan? Väri- ja fonttivaihtoehtoja on useita ja jokainen työ luonnostellaan yksilöllisesti täydellisen lopputuloksen saamiseksi. Suosittelen kurkkaamaan heidän galleriansa, silmää hivelevän kauniita tuotteita! Itselleni jäi luottavainen ja hyvä fiilis, kun sähköpostitse sain luonnoksesta kuvan hyväksyttäväkseni. Postikin hoiti osuutensa huolella ja erinomaisesti pakattu paketti saapui ehjänä perille hyvissä ajoin. 


maanantai 16. huhtikuuta 2018

Paljon onnea yksivuotias!

Vielä tänään sinä painat varovasti
jalkasi lattialle ja tunnustelet
kestääkö se askeliesi painon.

Vielä tänään tarraat kiinni käteeni
ja liikut hitaasti samaan tahtiin kanssani. 
Mutta riemastuneessa ilmeessäsi on jo
lupaus huomisesta:
Minä menen, minä juoksen,
minä lennän eteenpäin! 
Pysykää perässä,
olen matkalla seikkailuun!


Vietimme S:n synttäreitä lauan
taina, ilma oli aurinkoinen ja väki iloista. Vanhempani olivat apunani, koska M oli edellisenä päivänä iltavuorossa ja lauantaina aamussa. En halua edes kuvitella, kuinka aikaisin minun olisi pitänyt lauantaiaamuna aloittaa, että olisin yksin ehtinyt hoitaa lapset, koiran ja kaikki valmistelut ennen vieraiden saapumista. Nyt oli sopivan rentoa ja saimme kaiken ajoissa hoidettua. Tarjoiluista suurimman osan olin tietysti tehnyt jo edeltävänä päivänä valmiiksi.

Lahjaksi S sai kaikenlaista hyödyllistä, niin välikausihaalaria, leluja, vaatteita, kuin 1v-kuvauksenkin. Kaikki oikein mieluisia ja tärkeitä juttuja, vuoden kuluttua taidetaankin mennä enemmän sillä lelulinjalla, kun päivänsankari itsekin jo ymmärtää päivän päälle jotakin.

Kuvat puhukoot puolestaan. 

Tarjolla oli täytekakkua, paikallisen donitsikärryn donitseja, mangojuustokakkua, chili-tonnikalapiirakkaa ja kinkkuvoileipäkakkua.


Päivänsankarin piti tietysti saada maistaa kakkua ihan itse, pieni pala taisi päätyä suuhun asti, muut sotkettiin ympäriinsä.

Semi-naked drip-cake, puinen tekstikoriste on Ps Puiston käsialaa.


Isoveli auttoi lahjojen avaamisessa, kun S keskittyi lähinnä syömään lahjapaperia. 


perjantai 6. huhtikuuta 2018

Testissä Semperin valmispuurot + KILPAILU

* Kaupallinen yhteistyö Semper

Tiedätkö sen hetken, kun pakkaat tavaroita reissuun ja pohdit kuumeisesti mikä olisi helppoa ravintoa plusmiinus 1-vuotiaalle? Entä sen hetken, kun arjen askareissa meneekin odotettua pidempään ja iltapalaa olisi saatava heti saadaksesi lapset ajoissa nukkumaan? Tai sen, että tiedät täysin kokkaustaidottoman miehen olevan välipalanvalmistusvuorossa sinun ollessa lenkillä? Niinä hetkinä kaipaa jotain helppoa ja nopeaa, mutta ei kuitenkaan epäterveellistä. 



Saimme testiin Semperin puuroja ja niitä onkin ahkerasti maisteltu. Tärkeimpänä testihenkilönämme toimi kuopuksemme, mutta 3-vuotias keskimmäinenkin tahtoi ehdottomasti maistaa. Ja kyllä minäkin olen mielenkiinnosta maistanut. Puurot maistuivat hyvin kaikille maistajille (jopa niin hyvin, että tekisi melkein mieli tehdä itselle oma annos, haha!), maustamattomat puurot miedompina ja hedelmäiset makeampina. Pian ensimmäisen vuoden täyttävä nuorinkin aukaisi reippaasti suunsa lusikan lähestyessä, kun yleensä hän huitoo ja leikkii ruokailun aikana.


Valmistus


Puurojen valmistus sujuu ihan jokaiselta, jopa siltä, joka seisoo keittiössä peukalo keskellä kämmentä. Vesi lautaselle ja mikroon (tai vaikka vedenkeittimeen hotellihuoneessa), sen jälkeen sekoitellaan jauhetta mukaan, kunnes puuro tuntuu sopivalta. Paketin kyljestä löytää ihan tarkat määrät annoksen tekemiseen, mutta meillä mentiin pääasiassa ihan mututuntumalla. Helpompaa valmistustapaa ei voisi olla. Hyvä vaihtoehto tavallisen puuron tilalle kiireisiin hetkiin!



Viikko testausta takana, miten jatkossa?


No, jos kuvittelen itseni seisomaan puurohyllylle ja miettimään puurovalintaa, vaihtoehtoja on useita - merkit ja makuvaihtoehdot pyörivät silmissä. Ostopäätökseen vaikuttaa paljon maininta sokerittomuudesta, sekä lisätty rauta, kalsium, jodi ja D-vitamiini. Näissä puuroissa ravintoaineita on suositusten mukaisessa suhteessa, sillä ne on kehitetty ravitsemusasiantuntijoiden johdolla. Paketit ovat selkeitä ja niistä käy hyvin ilmi niiden sisältö, ne eivät sisällä ylimääräistä roskaa (kuten väriaineita, keinotekoisia aromeja, torjunta-aineiden jäämiä, raskasmetalleja tai lisä- ja säilöntäaineita). Kaiken kruunaisi, mikäli valikoimiin vielä saataisiin täysin maidoton versio, joten sitä odotellessa.

Voisin hyvin kuvitella ostavani näitä puuroja jatkossakin, koska ne on todetty hyvänmakuisiksi, helpoiksi ja toimiviksi, lisäksi paketit ovat helppokäyttöisiä ja uudelleen suljettavia. Kokonaisuudessaan ne on nyt todettu erittäin toimiviksi, joten näytän niille ehdottomasti peukkua!



Osallistu kilpailuun ja voita 150€ hemmottelupalkinto!


Kerro mikä Semperin tuotteista on sinusta mieluisin ja voita 150€ arvoinen lahjakortti Holiday Club-kylpylään. Osallistu kilpailuun allaolevasta linkistä 5.5.2018 mennessä. Ilmoitamme voittajalle henkilökohtaisesti.

Osallistu kilpailuun tästä!

Vastanneiden nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Lisätietoja Otavamedia Oy:n rekisteriselosteesta.

keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Go fat go - lähtikö se läski liikkeelle?

Alkuvuodesta kirjoittelinkin, kuinka on aika kohdata elämäntaparemontti. Se on edennyt mukavasti ja positiivista ekstraa toi verkkovalmennuksena toteutettu dieetti, ensimmäinen kokeilemani. Fitfarmin Jutan ja Bullin kolmen viikon Go fat go-dieettiä on nyt ohi reilu 2/3, eli kaksi ja puoli viikkoa kolmesta. Mukaanlähteminen tapahtui itselläni vähän yllättäen, paria päivää aiemmin törmäsin ilmaiseen verkkovalmennukseen facebookissa ja klikkasin itseni mukaan. Olinhan miettinyt painonpudotusta jo vuosia ja alkuvuodesta siinä petrannutkin, joten tämä oli hyvä juuri nyt!



Ennen aloituspäivää kävin vähän ostelemassa kaupasta ruoka-aineksia ja kaksi viikkoa sitten maanantaina se alkoi. Ensimmäisinä parina päivänä oli lievää päänsärkyä ja näläntunnetta. Sittemmin nuo vaivat ovat täysin häipyneet ja on jopa vaikeuksia saada syötyä se määrä, joka tähän diettiin on määrätty. Tarkempia ohjeita en tietystikään saa tässä jakaa, mutta sanotaanko näin, että kasvikset ja proteiini näyttelevät suurta osaa, ruoka-aineet punnitaan tarkasti. Lisäksi on tietty määrä päiviä, jolloin tulee kuntoilla ohjeiden mukaan. Valittavana on kotitreeni tai kuntosalitreeni, minä valitsin kotitreenin. Mieletön tsemppi tulee tietysti valmentajien videoista, sekä viesteistä, mutta myös muista mukanaolijoista. Fitfarmin sivuilla on oma foorumi, jossa voi kysyä ja ihmetellä, mutta lisäksi on vapaampimuotoinen fb-ryhmä, jossa reilu parikymmentätuhatta ihmistä tsemppaa toisiaan ja jakaa ruokaohjeita, ihan mieletön yhteishenki! Kokonaisuudessaan tässä valmennuksessa on tällä hetkellä mukana yli 60 000 ihmistä ja mikäli kaikki pudottavat (ja pudottavatkin, jos vain noudattavat ohjeita) painoa on se aikamoinen määrä hävitettyä läskiä. Vau.



Joka aamu olen käynyt vaa-alla ja tähän mennessä painoa on lähtenyt 3,7kg. Pari päivää olen ollut kovassa flunssassa, syöminen ja liikunta on jäänyt taka-alalle, mutta paino on silti pudonnut niinäkin päivinä. Ennen ja jälkeen kuvissa muutos on huomattava, vatsan seutu on pienentynyt selkeästi. Kuvia en kuitenkaan aio tässä jakaa, sillä en halua olla vastuussa painajaisistanne vähäpukeisesta minusta, joten saatte tyytyä uskomaan, että muutosta on tapahtunut, haha! Harmikseni en ole ottanut mittoja, olisi täytynyt sekin tehdä heti alkuun.

Tavoitteeni olisi tiputtaa tämän kolmen viikon aikana neljä kiloa ja jatkaa siitä terveellisempien tottumusten mukaan painonpudotusta. Aivan samanlaisena ruokavaliota ei saa jatkaa pidempään, niin tiukaksi se on suunniteltu, mutta hiljalleen sitä muokataan ja ruokamääriä nostetaan. Terveellisesti toki, enkä samaan sokeri- ja hiilariähkyyn halua enää itseäni ajaakaan. Kuten Juttakin on sanonut, Go fat gon aikana on tarkoitus opetella syömään puhtaammin ja sen on tarkoitus olla osa suurta elämänmuutosta, ei vain dieetti, jonka jälkeen palataan takaisin vanhoihin tapoihin. 
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...