sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Hei vanhempi! Tämä on sinulle, jolle loma tuntui raskaalta jo parin päivän jälkeen.

Tässä taannoin jo instan puolella vähän avasinkin aihetta, mutta halusin palata siihen vielä näin blogin puolella. Sosiaalisessa mediassa törmäsin hiihtolomaviikon puolivälissä päivityksiin siitä, kuinka:
"on liian kylmää, ei pääse ulos",  
"lapset vain tappelevat keskenään",  
"arki voisi jo alkaa, niin pääsisi töihin lepäämään"

Hei ihan totta, onko näin rankkaa? Edes viikkoa ei jakseta lomailla lasten kanssa. 



Keli on ollut hivenen kylmähkö kieltämättä, mutta siitä selviää vaatteilla. Ja hei, aurinkokin jo selkeästi lämmittää, joten vaikka miinusasteita olisikin, tuntuu ilma tuulettomana ja aurinkoisena päivänä huomattavasti lämpimämmältä. Mutta eihän sitä tiedä, jos ei kokeile, vaan tuijottaa vain sitä mittaria ja valittelee kylmyyttä ikkunan läpi katsomalla. On ollut ihan parhaat kelit jäädyttää lyhtyjä, meillä hittinä on ollut jäädyttää kulhossa värjättyä vettä. Viikon mittaan lumilinnan timanttisäiliöön onkin ilmestynyt jos jonkinväristä "kristallia". 

Mitä tappeluun tulee, niin enpä tunne sisaruksia, jotka eivät tappelisi. Tähänkin voi ihan itse vaikuttaa. Näin lomalla se on niinkin helppoa kuin laskeutua sinne lattialle lasten joukkoon leikkimään ja ottaa itsekin rennosti. On huomattavasti helpompi ratkaista riidat ennaltaehkäisyllä ja yhdessätekemällä, kuin huutamalla sohvalta komentoja. Leipokaa, rakentakaa palapeliä, muovailkaa muovailuvahalla, piirtäkää, tanssikaa, jumpatkaa, hiihtäkää, menkää pulkkamäkeen, vaihtoehtoja on loputtomiin, you name it! Meillä yksi ihan ehdoton hitti oli, kun pojat lajittelivat isin sukkalaatikon; parittomat ja parilliset, riemulla odotettiin isin reaktiota, kun hän palasi kotiin. 

Askarrelkaa vaikka Olympialaisten kunniaksi Enni Rukajärvi, tai vaikka Iivo. Vaihtoehtoja on loputtomiin.

Säälittää se, kuinka ihmiset haluavat lapsia, mutta eivät halua olla lastensa kanssa. Pari lomapäivää menee, mutta pulassa ollaan, jos pitää ollakin lasten kanssa viikko. Voi kuinka toivoisin, että ihmiset, vanhemmat, äidit ja isät lopettaisivat sen iänikuisen valittamisen ja opettelisivat nauttimaan lapsistaan. Lapsia saadaan, ei hankita. 

Tähän loppuun vielä tämä iänikuinen; sun ärsyttävä arkesi on sun lastesi lapsuus. Mieti sitä.

sunnuntai 18. helmikuuta 2018

10 kuukautta vanha, missä on meidän vauva?!

S täytti tällä viikolla kymmenen kuukautta! Kahden kuukauden kuluttua juhlitaan, odotan jo innolla läheisten näkemistä ja pienen miehen ihanaa juhlaa!

Seuraava neuvola on vasta vuoden ikäisenä, joten tarkkoja mittoja ei ole tiedossa. Kotivaa-alla mitattuna painoa olisi noin 12,5kg ja pituutta voi arvioida siitä, että lähes kaikki 80cm vaatteet alkavat jäämään pieneksi. 86 pääasiassa käytössä, osasta jopa jo 92!



S:llä on kahdeksan hammasta, joilla hän tehokkaasti näykkiikin äitiä. Onneksi imetyshetkillä ei ole vielä pureminen alkanut, mutta muutoin on hauska syöksyä äidin käsivarteen - tai vaikka leukaan, ja jättää komeat hampaanjäljet, jotka myöhemmin muuttuvat mustelmaksi. Tällaista perheväkivaltaa meillä, haha! Leluja on kiva kuljettaa suussa, olemmekin kotialbumiin keränneet koostetta siitä, mitä kaikkea S on suussaan kantanut. Ruokailussa nämä kahdeksan hammasta toimivat tehokkaasti, karkeampi ruoka menee hyvin ja sormiruokailukin sujuu. Hapanmaitotuotteita on otettu ruokavalioon, muutoin maitotuotteet tulevat luomuna äidiltä. Pinsettiotetta jäljitellään, täysin tyylipuhdas se ei kuitenkaan vielä ole. 

Liikkumisen suhteen S näyttää olevan kiireinen, hän käveleekin taaperokärryn kanssa suuntaan jos toiseen, kunhan joku on auttamassa kääntymisessä. Vauhtia riittää ja hän onkin saanut lisänimen Täystuho. Hänet saa noutaa koirankupilta noin 50 kertaa päivässä, vesiastiaa kun on kiva läiskyttää. Toinen hänen lisänimensä on Suuttu-Samppu, koska hän on varsinainen mielensäpahoittaja. Kieltäminen harmittaa, samoin kaikki tavarat, jotka häneltä otetaan pois. Huuto on kova ja naama surkea hetken aikaa. Hassua, miten noin pieni on kuitenkin jo niin ihminen tunteineen ja ajatuksineen. Sanoja ei juurikaan vielä tule, jokeltelu on pitkälti tätätä-, nänänä-tyylistä. Nam nam on kuitenkin selkeä, sen hän osaa sanoa aina ruokailun yhteydessä!



Aamuherätykset ovat aikaistuneet parin viimeisen viikon sisällä. Ennen S saattoi nukkua aamuysiin saakka, mutta nyt voi melkeinpä sanoa, että joka aamu hän herää seitsemän aikaan. Toisaalta ihan kiva, niin lähtee aamukin aiemmin liikkeelle. Päiväunia nukutaan kahdet, ensimmäiset 11 aikaan ja toiset joskus 15 aikaan, noin suurinpiirtein. Yöunille mennään kun isoveljet on saatu sänkyyn, eli kasin jälkeen painutaan imettämään ja siitähän se uni mukavasti tuleekin. Yösyöttöjä on vielä, mutta en oikeasti osaa sanoa paljonko ja syökö S ihan nälkäänsä, nämä on näitä perhepedin ja todella hyvät unenlahjat omaavan äidin ongelmia - nimittäin nukahdan välittömästi, kun saan lapselle rinnan suuhun, enkä välttämättä aamulla muista imetystuokiosta mitään.

Tuntuu ihan hassulta, että meidän viimeinen vauvamme ei pian enää olekaan vauva. Voisinkin tehdä teille synttärisuunnitelmista postauksen tässä joku kerta. Ja sitten tietysti itse juhlien jälkeen koosteen. 

maanantai 5. helmikuuta 2018

Arkiruokavinkit jakoon! Mitä teillä syödään?

Olen usein törmännyt netissä kyselyihin arkiruoista, ne ainaiset tavalliset pyörivät viikosta toiseen ja vaihtelua kaivataan, niinpä päätin listata tähän meidän viime viikon arkiruoat. Tilaamme yleensä kaupasta kerran viikossa ostokset, joten ruokalista tulee suunniteltua kätevästi etukäteen. Tavallisesti viikon ruokalistaltamme löytyy vähintään yhtenä päivänä kalaa, lisäksi vaihtelevasti lihaa ja kanaa. Kasvisruokapäiviäkin pidämme aina silloin tällöin. 


Ruokalistalta löytyivät seuraavat:


Maksakastike perunamuusilla - tätä syötiin aikoinaan koulussa ja oli muuten herkkua! Ei olla koskaan ennen tehty ja nytkin tuli puoli vahingossa mieleen. Miehelle upposi hyvin, minulle joten kuten ja lapsille ei ollenkaan.

Palermonpasta - toinen suosikkiruoka kouluajoilta, tämäkin uutena reseptinä meillä kokeilussa ja teki kauppansa, ensi kerralla vain lisään hieman enemmän nestettä. Tämä tuli jäädäkseen! Ohjeena käytin tätä Maistuvaa ja maukasta-blogin reseptiä.

Pinaattikeitto / kasvissosekeitto - molempia, koska esikoinen ei pidä pinaattikeitosta.

Kaslerpaisti perunamuusilla ja kermakastikkeella - maistuu koko perheelle

Janssoninkiusaus / kinkkukiusaus - molempia, koska jansson aikuisille ja kinkku lapsille.

Jokaiseen ruokailuun kuuluvat tietysti kasvikset ja muut lisukkeet. 
Yksi päivä viikosta jätetään suunnittelematta, koska yleensä ruokaa jää sen verran yli, että joko syödään muilta päiviltä jäänyttä ruokaa tai kehitetään jotain extemporea. Viime viikolla ruokailimme myös yhtenä päivänä anoppilassa.




Mitä teillä syödään tänään? Entä tällä viikolla?

lauantai 3. helmikuuta 2018

Taistelu koulun maitopropagandaa vastaan


"Äiti mä voisin ottaa ruoan kanssa maitoa, koulussa on puhuttu terveydestä ja ruoasta ja maito on terveellisempää kuin vesi, maidosta saa kalsiumia!" - T 8-vuotta



Jep, jep, siitähän voidaan olla montaa mieltä. Menin kieltämättä vähän hiljaiseksi, kun esikoiseni julisti maidon olevan huipputerveellistä ja sitä pitää juoda, koska kalsium. Hetken pohdittuani päätin kuitenkin avata suuni, kerroin miten maitoa toki voi juoda, mutta kalsiumia saa lukuisista muistakin ruoka-aineista. Kun pääsin vauhtiin saatoin jopa mennä liian pitkälle kertoessani suomalaisten maidonjuonnin yleisyydestä ja osteoporoosin määrästä. Eikö olekin ironista, että Suomi on yksi niistä maista, joissa esiintyy eniten osteoporoosia? Eihän sen pitäisi olla mahdollista, koska maitoa juodaan useita lasillisia päivässä.. Maidon haittavaikutuksista on saatu lukuisia tutkimustuloksia ympäri maailman, mutta missä viipyvät aiheeseen liittyvät uutisotsikot täällä Suomessa? Joku täällä valehtelee meille ja se ei ole mikään pikkujuttu. Eihän siinä vain ole mitään järkeä, että ihminen olisi ainoa laji maailmassa, joka tarvitsisi elääkseen toisen eläinlajin maitoa.

Koulujen ja päiväkotien seinät on koristeltu Valion maitomainoksilla, sattumalta myös maidon terveysvaikutuksista kertovia tutkimuksia on rahoittanut Valio. Muistan omasta lapsuudestanikin erilaiset maitoteemaiset viikot, pöytätabletit ja julisteet. Ja kyllähän ruokalan maitoautomaatissakin taisi suurella lukea Valio. Neuvolasta ja koulusta jaetaan maitolehtisiä, nekin Valion valmistamia.

No, nämä maitoon liittyvät asiat onneksi tuntuvat olevan nykypäivänä enemmän ja enemmän ihmisten tiedossa ja maidonkäyttö kovassa laskussa. Ihan mahtava juttu, ehkä tämä jo kansantaudiksikin luokiteltu osteoporoosi vielä saadaan kuriin! Mutta miten taistella koulussa annettavaa opetusta vastaan? Tokaluokkalaiselle on inhottava sanoa, että koulussa opetetaan väärin, enkä niin varsinaisesti sanonutkaan. Viimeistelin maitoaiheisen keskustelumme sillä, että kerroin olevan vähän vanhanaikaista ajatella maidon olevan niin kovin tärkeää.



Meillä kotona käytetään yhä enenevissä määrin vettä ruokajuomana, kuitenkaan täysin emme ole maidosta luopuneet. Maitoa käytämme ruoanvalmistuksessa ja pojat murojen seassa. Minä olen jonkin verran siirtynyt kauramaitoon ja yritin lapsiakin saada siihen, mutta huomasivat makueron heti ensimmäisestä murokulhollisesta. En ole niin jyrkkä asian suhteen, että boikotoisimme maitoa täysin, mutta olisihan se ihan mahtavaa, jos jonain päivänä tähän taloon ei tarvitsisi sitä enää ostaa. Toistaiseksi mennään kuitenkin näin.

Ps. lähteet jätin tekstistä pois, koska en viittaa näillä vain tiettyyn yhteen tutkimukseen. Tutkimuksia on lukuisia, jokainen voi halutessaan googlata asiasta lisää. 

Oletko kohdannut ristiriitoja koulun opetuksen ja oman ajatusmaailmasi suhteen? 
Miten suhtaudut maitoon? 
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...