maanantai 27. helmikuuta 2017

Mittaamattoman arvokas tukiverkosto

Ekaluokkalainen, ekaluokkalaisen harrastukset, vuorotyötä tekevä mies, miehen harrastukset, uhmaikäinen kaksivuotias ja raskaana oleva nainen omine harrastuksineen. Kuulostaa ihan tavanomaiselta perheeltä, eikö?



Mitään ongelmaa ei tosiaan varsinaisesti ole, raskauteni on sujunut mukavasti ja arkemme pyörii tasaisesti. Tällä hetkellä olen joka tapauksessa erityisen kiitollinen tukiverkostostamme. Lauantaina oli aika vauhdikas päivä ja kieltämättä olin illasta melko uupunut, kohdun kasvun myötä keuhkot ovat ahtaalla ja väsyn nopeasti. Nuorempi ei ollut nukkunut päiväunia, joten hän oli väsynyt jo aikaisin, normaalista poiketen minun oli kuitenkin tarkoitus lasten kanssa käydä illalla hakemassa isäntä töistä. Matka ei olisi ollut pitkä, ehkä kymmenisen minuuttia autolla. Kuitenkin illemmalla, kun noutoaikaan oli vielä reilusti yli tunti, sain puhelun:
"Missä M tänään on töissä ja mihin aikaan pääsee? Mä käyn hänet hakemassa, niin ei sun tarvitse pakata poikia autoon ja lähteä enää siihen aikaan hakemaan."
Huolimatta huomattavasti pidemmästä matkasta oli appiukkoni valmis auttamaan ja pienen hämmästelyn jälkeen olin kyllä kovin onnellinen, kun sain laittaa lapset normaaliin aikaan unille ja itsekin hetken hengähtää. Päivä oli tosiaan ollut aika hulinaa; leipomista, kirppispöydän tyhjäämistä ja vähän lisää leipomista normaalin arjenpyörittämisen ohella.  Anoppi olikin jo päivällä ollut lasten kanssa täällä ja ulkona touhuamassa, että sain rauhassa käydä tyhjäämässä kirppispöytämme.



Lauantai oli vain piste iin päälle kaikessa tässä auttamisessa. Tiedän, että pärjäisin toki poikiemme kanssa yksinkin silloin, kun isäntä on töissä, mutta tämän raskauden myötä apu on kyllä ollut mittaamattoman arvokasta. On ollut kovin lohduttavaa, kun anoppi on tullut seurakseni viemään esikoista kävellen harrastukseensa tai tarvittaessa hetken aikaa vahtinut pienempää milloin mistäkin syystä. Ja kuinka onnellisia pojat eilen olivatkaan, kun pääsivät laskiaisen kunniaksi pulkkamäkeen vaarin kanssa, pienempi tarvitsee vielä mäenlaskussa apua, eikä minusta ollut hänen kanssaan enää pulkan kyytiin ja isäntä teki lähtöä töihin. Olen kovin onnellinen, kun olen saanut näin ihanat appivanhemmat! Omat vanhempani ja lähipiirini asuvat parin tunnin ajomatkan päässä, toki hekin auttavat ja tukevat minkä sieltä pystyvät, mutta ei sieltä niin vain lähdetä tunniksi-pariksi vahtimaan lapsia tai ihan vain mäenlaskun takia ajamaan tänne saakka. Vaikka toki hätätilanteessa on sekin toteutunut. Lähipiirimme on hyviä ihmisiä täynnä, ei voi olla kuin kiitollinen siitä miten hyvässä asemassa saamme olla. 

Huh, sellainen onnellisuuspurkaus tänään <3

perjantai 24. helmikuuta 2017

Häidemme juhlapaikka

Kuten viime hääpostauksessa lupasin, nyt on vuorossa häidemme juhlapaikan esittely! Kuvat ovat viimeistä pihakollaasia lukuunottamatta suoraan juhlapaikan kotisivuilta poimittuja. 


Valinta oli täysin selvä, kun netissä törmäsin tähän paikkaan. Mieheni kanssa tykästyimme paikkaan ja pienen googlailun jälkeen selvisi netin olevan pullollaan hyviä kokemuksia kyseisestä paikasta. Paikkahan on Kaarinan Piikkiön Hepojoella sijaitseva Wanha talli. Itseasiassa hääpäivämmekin määräytyi kyseisen paikan mukaan - on nimittäin todella suosittu! Varasimmekin paikan heti, kun heille tämän kesän varaus oli mahdollista, eli suunnilleen puolitoista vuotta ennen itse juhlapäivää. Ja hyvin pian olivatkin kaikki kesäviikonloput varattuina.



Kaiken kruunasi se, kuinka helpoksi Wanhassa tallissa juhliminen on tehty. Emännän sanoen he hoitavat kaiken muun paitsi viinan, vieraat ja bändin. Kyseessähän on tosiaan vanha maalaismaisemassa sijaitseva tallin vintti. Pihapiiri on aivan ihana peltoineen, metsineen, vellikelloineen ja vanhoine työkoneineen! Hinta määräytyy henkilöiden mukaan ja hintaan sisältyy niin paikkavuokra, siivous, pitopalvelu, toiveiden mukainen fantasiakakku, laadukas ruoka + iltapala ja oikeastaan kaikki mitä keksii ajatella lukuunottamatta emännän kertomia viinaa, vieraita ja bändiä. Ei todellakaan tarvitse alkaa etsimään erikseen pitopalvelua, paikkaa ja murehtia vielä paikan siivoamistakain. Tietysti omat tavarat täytyy käydä hakemassa juhlapaikalta, mutta siinä se. Lisäksi vielä itselleni todella positiivisena yllätyksenä tuli se, että heille riittää vieraiden määrästä ilmoitus juhlaviikon alussa, jolloin tuskin kovin montaa paikalle pääsemätöntä vierasta joudumme maksamaan. 

Juhlapaikka itsessään on todella kaunis, joten koristelua ei juurikaan tarvita, eikä se itseasiassa sopisikaan paikan henkeen. Meille on tulossa pöytiin valkoiset pöytäliinat, juuttikankaiset kaitaliinat ja valkoiset pienet pitsiliinat (1/pöytä), joiden päälle tulee lasisiin purkkeihin todennäköisesti morsiusharsoa tai jotain muuta valkeaa hempeää kukkaa. Lisäksi juhlapaikalle tulee maitotonkkia, joihin keräämme valkoisia, sekä vaaleanpunaisia lupiineja. 




Kattauksemme tulee olemaan jotain tämänsuuntaista.

Taustalla näkyy juhlapaikan toisessa päässä sijaitseva tanssialue, sekä lava.

Ulkona on tilaa temmeltää, mikä on ehdoton plussa, kun häihimme on tulossa yli 20 lasta. Heille on tulossa kaikenlaista aktiviteettia tottakai, toivotaan kaunista ilmaa. 

Ulkona on tilaa järjestää erilaista puuhaa, pöytiä on useita, on vellikelloa ja sisävessojen lisäksi 8kpl ulkohuusseja.
En malta odottaa, että pääsemme ensi kuussa kakunmaistajaisiin paikanpäälle ja uudemman kerran ihastelemaan kaikkea ja suunnittelemaan. On se vain niin täydellinen <3

tiistai 21. helmikuuta 2017

Hiihtolomalla kirppistellään ja otetaan rennosti!

Täällä päin Suomea vietetään tällä viikolla hiihtolomaa. Varasinkin jo hyvissäajoin meille kirppispaikan jälleen tutusta ja turvallisesta Lasten Seesamista. Ennen vauvaa vielä saadaan hyvin vanhoja myytyä pois ja taloon hieman lisää tilaa. Ensimmäiset 2 päivää oli aivan huippumyynti, kolmas oli selkeästi hiljaisempi päivä, vaikka ihan ok myynti silti! Eiköhän jälleen tavoitteeseen päästä ja kotiin jää takaisin tuotavaa hyvin vähän, toivotaan ainakin. 

Duplot ovat kovassa käytössä tällä hetkellä, oppia otetaan isoveljen Minecraft-villityksestä ja 2v rakenteleekin sujuvasti milloin creepereitä ja milloin mitäkin otuksia....

Hiihtoloman ajaksi meillä ei oikeastaan ollut sen suurempia suunnitelmia etukäteen kirppismyynnin lisäksi, miehellä on työvuoroja kuitenkin, joten koko perhe ei päästä lomailemaan koko viikkoa yhdessä. Esikoinen lähtikin sunnuntaina Mummulaan ja palautuu sieltä huomenna. Kuopus olisi kovasti tahtonut mukaan, mutta on vielä hieman pieni usemman yön yökyläilyihin. Olemmekin ottaneet loman nyt levon kannalta. Jos nyt vaatehuoneen vaikka järjestelisi, niin ennen vauvaa oleva To do-listaa saisi vähän lyhemmäksi. Kaukalon ja telakan haimme extempore eilen, joten nyt on nekin valmiina! Oikeastaan ainoa, mikä vielä puuttuu on sisarusvaunuihin koppaa varten toinen istuin. Esittelen vaunutkin jossain postauksessa, kunhan tässä ehdin. 

Vihdoin saamme tällä viikolla pidettyä bestmanien kanssa palaverin, kaasojen kanssa hääasiat on käyty hyvin läpi kertaalleen, nyt ovat vuorossa bestmanit. Keväämmällä pidetään sitten lisää palavereja vielä, kun asiat etenevät, hyvällä mallilla kuitenkin ollaan ja olemmekin pyrkineet siihen, että ennen vauvaa asiat olisivat aika selvillä jo - vaikka tietysti häihin riittää tekemistä koko kesäksi!

Hyvää hiihtolomaa kaikille, ainakaan ilmat eivät voisi kauniimmat olla, täällä paistaa aurinko täydeltä taivaalta ja lumi on maassa!

maanantai 13. helmikuuta 2017

Hääkirkon vaikea valinta

Turun linna

Jo vuosia sitten ihastuimme Turun linnan kirkkoon, jonka saa käyttöön erikseen vuokraamalla. Kuulostaa ihanan erilaiselta ja tietysti ne puitteet satoja vuosia vanhojen muurien sisällä. Aivan ihana ajatus! Tämä kaatui kuitenkin siihen, että juhlapaikkamme sijaitsee melko kaukana satamassa sijaitsevasta linnasta. Linnan kirkko olisi aivan täydellinen, mikäli juhlat olisivat esimerkiksi Turun linnan vuokrattavissa saleissa tai aivan lähistöllä. 



Mikaelinkirkko

Turun keskustassa sijaitseva Mikaelinkirkko valikoitui aikoinaan esikoisemme kastekirkoksi, sen myötä myös kuopuksemme kastettiin siellä, sekä tämä tuleva pienokainen tullaan suurella todennäköisyydellä kastamaan siellä. Valtavan kaunis, suuri ja näyttävä kirkko ja ihana, sekä looginen jatkumo toki olisi, jos meidätkin vihittäisiin siellä. Pidimmekin pitkään tätä The kirkkona ja päivänselvänä valintana. Kuitenkin kadunvarsien rajoitetut parkkipaikat ja sijainti keskellä vilkkaita katuja  saivat mielemme muuttumaan. Haluaisimmeko laskeutua portaita suoraan vilkkaalle kadulle monikaistaisen autotien viereen?


Turun tuomiokirkko

Suomen pisin kirkkokäytävä, valtavat portaat, mahtavat puitteet - tarvitseeko tätä enempää selitellä? Tuomiokirkko olisi varmasti joka tytön unelma, mutta pienoisia käytännön ongelmia näin suuresta kirkosta kyllä löytyy. Koska kirkko on oikeasti SUURI, istuisivat vieraat kovin kaukana vihittävästä parista - tai sitten (ei niin kauniisti) erillisillä tuoleilla kirkon penkkien edessä. En ole koskaan ollut Turun tuomiokirkossa vihkimisessä, joten en tiedä miten käytännössä menisi. Kirkon ympärillä on valtavasti parkkitilaa, mutta usein parkkipaikat ovat täynnä. Vieraita ajatellen tuntuu kurjalta, että auton saattaisi joutua jättämään pitkällekin. Ja koska Turun tuomiokirkko on suosittu turistikohde, ajatus oven takana kahvaa nyppivistä turisteista ei oikein houkuta.



Piikkiön kirkko

10 km päässä Turun keskustasta Kaarinan puolella sijaitseva Piikkiön kirkko valikoitui lopulta vihkikirkoksemme, kun olimme vielä kertaalleen miettineet kaikkien kirkkojen hyvät ja huonot puolet. Kirkko on selkeästi rauhallisemmalla alueella, eikä turisteja välttämättä ole oven takana urkkimassa. Piha on parkkitilaa täynnä ja juhlapaikallekaan ei ole kuin 10 minuutin matka, aivan täydellistä! Lisäksi kirkko on kaunis ja idyllinen kivikirkko ja sopii meille kuin nenä päähän. Tämä on juuri hyvä.

Kuvat: www.turku.fi ja www.turunseurakunnat.fi

Seuraava hääaiheinen postaus onkin juhlapaikastamme, se on niin ihana, etten malta olla esittelemättä sitä! <3

perjantai 10. helmikuuta 2017

30 raskausviikkoa täynnä!

Raskausviikko 30
210 päivää takana, 70 päivää jäljellä

Sikiön paino n. 1350g
Sikiön pituus päästä peppuun n. 25,5cm
Koko pituus n. 35cm

Aivot poimuttuvat entisestään. Lapsi harjoittelee hengittämistä, minkä takia äiti saattaa tuntea lapsen hikan aina toisinaan pieninä säännöllisinä nykäyksinä. Muisti on jo osaksi kehittynyt.

Liikkeet tuntuvat hyvin ja vauvan tila alkaakin käymään hiljalleen ahtaaksi.


Ajankohtaista tällä hetkellä:

  • Pohjekrampit öisin, ellen joka ilta ota magnesium-tablettia ja pue jalkaani villasukkia.
  • Symfyysikivut ovat kovia erityisesti liikkeelle lähtiessä, vauhti ei ole mitään kovin nopea, vaapun toisinaan kuin ankka. Tähän onneksi aika hyvin auttaa se, että nukun tyyny jalkojen välissä, jolloin iltaa kohden yltyneet kivut ehtivät yön aikana helpottaa aamuun mennessä. Erittäin suuri virhe oli nousta istumasta lattialta ylös ilman käsiä, siitä vihlaisusta kärsittiinkin pari seuraavaa päivää.
  • Selkäkivut, lähinnä makuuasennosta noustessa ja asentoa vaihtaessa.
  • Väsy, koska yölliset vessakäynnit - en muista milloin viimeksi olen nukkunut kokonaisen yön.
  • Pukeminen on haastavampaa, ei vain se, etteivät kaikki vaatteet mene päälle vaan myös se miten ne saa päällensä. Ähinä ja puhina on taattua!
  • Hikoilu, yök! Ei tarvita edes urheilusuoritusta saadakseen hien pintaan. Happea ei saa kunnolla, koska keuhkot ovat ahtaalla ja pienestäkin touhusta hiki valuu.
  • Närästys, Rennie on ystävä.

Mutta on tämä ihanaa! Ja nautin raskaanaolosta, kerrankin saa huoletta pukea tiukan paidan ilman, että tarvitsee miettiä miltä mikäkin muhkura vyötäröllä näyttää. Raskaana ollessa en todellakaan pukeudu löysiin "telttoihin", päin vastoin, masu saa näkyä.

keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Vauvaperheen hyödykkeet ja turhakkeet

Tasaisin väliajoin näkee, kuinka netissä ensimmäistä lastaan odottavat pohtivat tarvittavia hankintoja, turhakkeita ja hyödykkeitä. Lastentarvikeviidakko tosiaan.

Näin useamman lapsen äitinä ja uutta vauvaa odottavana halusin koota meidän hyvät ja turhat tarvikkeet listaksi. Sanon valmiiksi jo, että vähemmälläkin varmasti pärjää! Tässä vain näin neljättä kertaa raskaana ollessa on kertynyt kaikenlaista hankintaa ajan myötä, näitä kaikkia ei todellakaan ollut vielä esikoisen aikana käytössä!


Hyödykkeet:

  • Manduca - ehdoton metsiin ja matkoille, käymme syksyisin säännöllisesti marjassa, sekä sienessä. Tämä on myös napattu reissuihin mukaan, jolloin ei aina välttämättä tarvitse vaunuja raahata joka puolelle.
  • Vaunut - no joo, tietysti. Pelkällä manducalla ei pärjäisi. Ei tarvita edes perusteluja.
  • Kaukaloadapterit vaunuun/matkarattaisiin - huippuhelppoa siirtää nukkuva vauva autosta kaukalon kanssa matkarattaisiin esimerkiksi kauppareissun ajaksi, meillä tämä systeemi ollut paljon käytössä.
  • Telakallinen turvakaukalo - ensimmäisen lapsen aikaan meillä ei ollut telakkaa, mutta kyllä sen käyttö vain huomattavasti nopeuttaa/helpottaa lasten autoon laittamista ja pois ottamista.
  • Rintapumppu - imettävälle äidille ehdoton. Ylimääräiset maidot on saatu pahan päivän varalle pakastimeen, niistä on myös valmistettu ensimmäisiä soseita. Sähköisen rintapumpun saa sairaalasta lainaan, mikäli luovuttaa äidinmaitoa. Ylikätevä!
  • Maidonkerääjä - imettäessä monesti toisestakin rinnasta heruu maitoa, joten maidonkerääjällä ne saa näppärästi talteen.
  • Sitteri - meillä sitteri on ollut malliltaan aina sellainen, jonka saa täysin makuuasentoon. Tuolloin jo ihan pientä vauvaa on voinut pitää siinä turvallisesti. Erityisesti kuopuksen kohdalla hänet usein nukutettiin illalla sitteriin keikuttaen, kun me vanhemmat katselimme samalla televisiota.
  • Bumbo - suihkutiloissa todella näppärä, kun jo pienenkin (päätään kannattelevan) lapsen voi laittaa siihen istumaan suihkuttelun ajaksi, vauvauinnissakin erittäin toimiva!
  • Kylpytuki - aah, niin helpottavaa! Ei vaikeita asentoja ja kiemurtelevaa lasta. Lapsi ammeessa olevaan kylpytukeen ja molempien vanhempien kädet ovat vapaana leikittämiseen/pesuun.
  • Itkuhälytin - kuopuksen aikaan ei ollut, mutta silloin asuimmekin kerrostalossa, eikä hän juurikaan nukkunut parvekkeella. Nykyisin omakotitalossa ehdoton, koska vaunuihin on niin kätevä jättää ulos nukkumaan. Samoin saatan hyvillä
  •  mielin heittää roskapussit roskikseen tai kipaista puutarhatöihin lapsen nukkuessa sisällä ja itkuhälyttimen roikkuessa minun kaulassani. 
  • Vaipparoskis - esikoisen aikaan käytimme normaalia vessaroskista, joka ajan myötä alkoi haisemaan kuolemalta, hyi! Silloin jo päätin, että seuraavalle tulee vaipparoskis. Ja onhan se ollut kätevä. Meiltä löytyy Angelcaren roskis, johon saa pienellä kikkailulla vaikka normaalin pussinkin kiinni. Ollaan tykätty, eivätkä hajutkaan tunkeudu nenään ollenkaan.
  • Vauvavakuutus - ajatus päivystyksessä istumisesta sairaan lapsen kanssa on kamala. Vakuutus on kallis hankinta, mutta onhan se helppoa, kun yksityiselle saa ajan melkein milloin tahansa ja vakuutus kattaa omavastuun jälkeen niin lääkärikäynnit kuin lääkekustannuksetkin. Ja vakuutusten hinta laskee vauvavuoden jälkeen tasaisesti.
  • Ihan pienen vauvan bodyt, joissa on käännettävät hihansuut - ei enää putoavia tumppuja käsissä! 
  • Kaukaloon toppapussi - vauvan ei tarvitse hikoilla automatkoja, kun pussin alla on sisävaatteet ja pussin saa auki autoon mennessä. 
  • Kosteuspyyhkeet - aina ei ole pepunpesupaikkaa saatavilla.
  • Harsoliinat - imevät valtavasti nestettä, näillä pyyhitään niin puklut, maitosuihkut kuin muutkin sotkut. Meillä myös ollut perhepedissä vauvan pään alla, jolloin koko lakanaa ei ole tarvinnut vaihtaa, jos on tullut puklua tai maitoa yli äyräiden yön aikana.
  • Imetystyyny - huippu milloin missäkin, välillä vauvan turvana pinnasängyssä, sohvalla unipesänä ja sylissä imettäessä.
  • Sock-Ons - näitä kaipaa huomaamattaan, ei meinaan näiden hankinnan jälkeen ole yhdetkään sukat valuneet. Tuhannet kiitokset näiden kehittäjälle!



Turhakkeet:

  • Terälliset potkuhousut - meillä ei ole yksiäkään täysin sopivia tullut vastaan, aina ne ovat valuneet, olleet liian leveät tai terät liian pienet.
  • Talkki - perunajauho ajaa saman asian, joten meillä ei ole koskaan ollut talkkia käytössä.
  • Hoitopöytä - voisi toimiakin, jos siihen opettelisi, mutta meillä vaipat on vaihdettu pääasiassa sängyn päällä. 
  • Äitiyspakkaus - ensimmäisen lapsen kohdalla hyvä, sen jälkeen pakolliset tarvikkeet ovat löytyneet kotoa ja pakkauksen sijaan saatavalla rahalla on saanut kaikkea tarvittavaa.
  • Tuttipullot - kumpikaan pojistamme ei ole suostunut juomaan pullosta, joten käyttöä ei ole ollut. Tämä toki kovin yksilöllistä ja seuraavan lapsen kanssa toivoisimme saavamme hänet oppimaan pullolle häiden takia.
  • Mobile - esikoisella oli toimiva, joskin musiikki soi hieman liian vähän aikaa ja vauva havahtui aina kun musiikki laitettiin uudelleen päälle, itkuhälyttimessä oleva 15 minuuttia kerrallaan soiva musiikki oli toimivampi.
  • Lämpömittari kylpyvettä varten - käsituntuma riittää.
  • Vaikeasti suljettavat/puettavat vaatteet - kuka ihme on keksinyt vauvalle mm. takaa suljettavia vaatteita?!

Uudelle tulokkaalle uusia hankintoja meille on tulossa ainakin kätkythälytin ja unipussi/kapalopussi. Kätkythälyttimen koen hyvin tärkeänä, mutta aiemmin en ole sitä osannut edes kaivata. Nyt, kun jokin aika sitten kuulin erään tuttavan lapsen hengen todennäköisesti pelastuneen sen ansiosta oli hankintapäätös selvä. Unipussi taas on ollut mielessäni jo pidempään ja kehuja olen siitä lukenut ympäri nettiä, joten on hauska päästä nyt kokeilemaan sitä oman lapsen kanssa.

Unipesää olen kovasti miettinyt, sillä olisihan se kätevä esimerkiksi sohvalle, mutta jäisikö kuitenkin liian vähäiselle käytölle, kun imetystyyny löytyy kyllä ja ajaa vähän saman asian?

Nämä tällaiset listat ovat hyvin yksilöllisiä, joku tykkää käyttää jotain tuotetta, kun toisella se on jäänyt täysin turhaksi. Kuten sanottua, meillä turhakkeita on näköjään ollut melko vähän, en ole asiaan ennen kiinnittänytkään sen suurempaa huomiota. Onneksi näin, niin turhia hankintoja ei juurikaan ole tullut tehtyä!

Miltä sinun listasi näyttäisi? Olisiko jotain eri tavalla kuin meillä?

perjantai 3. helmikuuta 2017

Hääkutsut, sekä -infot

Nykyään moni lähettää jo tavallisia kutsuja ennen Save the date-kutsut, mitkä ovat kyllä käteviä juuri pidemmältä saapuville vieraille, jolloin heillä on enemmän aikaa järjestää majoittautumisensa, sekä mahdollisesti kulkemisensa jopa toisesta maasta paikanpäälle. Me jätimme Save the datet välistä, sillä suurin osa vieraista on läheltä ja toki tämä välissä tapahtuva synnytyskin aiheuttaa omat mutkansa matkaan. Haluamme kutsujen suhteen odottaa lapsen syntymän ensin, joten meillä kutsut tulevat lähtemään reilu 2kk ennen juhlapäivää. 

No, askarrellako itse vai tilata valmiit? Toki olisimme voineet hamstrata kaapit täyteen toistaan ihanampia askarteluvälineitä, tehdä koekortteja ja muuta... Mutta sitten aloimme toden teolla ajattelemaan kutsujen merkitystä. Kutsuista saa ensivaikutelman häistä, hääparista ja häiden teemasta ja kaunis, huoliteltu kutsu on ihanaa katseltavaa, mutta siitäkin huolimatta moniko säästää kutsun? Käytännössä katsoen suuri vaiva ja iso määrä rahaa lentää häitä seuraavana päivänä roskikseen, no kannattaako? Ei. Vaikka kuinka haluamme häistämme mieleisemme ja omin silmin täydelliset, niin kutsuihin kulutettava aika ja raha käytetään ihan muualle. Toki kutsut lähetämme, mutta tilaamme ne edullisesti netistä. Enkä nyt ollenkaan tarkoita, että netistä tilattavat kutsut olisivat rumia, päin vastoin. Itse ainakin uskon saaneeni enemmän silmiämme miellyttävät kutsukortit aikaiseksi, kun sain muokata niitä tietokoneella rauhassa, vaikka olenkin kova askartelemaan. Tässä kohtaa vain koimme itsellemme sopivammaksi laittaa ne askarteluun käytettävät rahat ja ajan muualle. Äsken malttamattomuuksissani jo latasin sensuroidun hääkutsun kuvan tänne, mutta sen verran tiedän lähipiirin kurkkivan blogin puolelle, että päätin vilauttaa vain hieman. Sanotaan kuitenkin näin, että kutsut ovat oikein hyvin maalaisromanttiseen teemaamme sopivat ja kauniit, niin ihanat!



Hääinfot liitämme kutsujen mukaan, todennäköisesti ihan vain tulostamme A4-paperin ja taittelemme kuoreen kutsun kanssa. Infosta jätimme pukukoodin pois, alunperin se siinä oli, mutta totesimme sen sitten turhaksi, vieraamme tuntevat hääetiketin varmasti ja muullahan meille ei ole väliä, kunhan morsian on ainoa valkoisiin pukeutunut. Seuraava murheenkryyni oli lahjatoive, sillä toivomme lahjana rahaa häämatkaamme varten. Nykyään on todella yleistä toivoa rahalahjaa, joten se ei sinänsä ole epäsopivaa, varsinkaan kun häiden aikaan yhteistä taivalta on takana 12 vuotta ja kattilat ja kipot löytyvät takuuvarmasti kaapista. Löysinkin netistä kivasti muotoillun tekstin ja röyhkeästi kopioin sen meidän hääinfoomme. Lisäksi vielä jätimme infosta pois majoittumiseen liittyvät tekstit, koska majoittuvia ei montaakaan perhettä ole ja koska kutsumme lähtevät suht myöhään. On hyvin mahdollista, että Turun seudun hotellit ovat suurten tapahtumien vuoksi kesäviikonlopuiksi jo täyteen buukattuja silloin, kun kutsut tavoittavat saajansa. Pitkänmatkalaisia infotaankin ajoissa etukäteen varaamaan hotellihuoneensa, ettei puuttuvan majoituksen takia tarvitse jättää juhlaa väliin.


keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Huippulöytöjä lastenkirppikseltä

Suosikkikirppikselläni Lasten Seesamissa Kaarinassa on tänään Seesampäivä, eli ekstrapitkä aukiolo ilta kahdeksaan saakka. Päätin siis suunnata kierrokselle mielessäni pienimmät koot tulevalle vauvelille. Onhan meillä noita isommilta pojilta jääneitäkin vaatteita, mutta kovin vähän. Joitain kokoja vain muutama hassu kappale... hups!

Lastenvaatemuoti on muuttunut paljon ja myönnän itsekin myyneeni suurimman osan takavuosien uusretroista värivillityksistä. Jo tovin lastenvaatteissa on menty selkeästi neutraalimpaan suuntaan ja itselleni ominaiseen tapaan tulen hieman perässä näissä jutuissa. Yleensä otan oman aikani sulatella uusia muotivillityksiä ja kieltämättä nyt mm. newbie on minun silmissäni aivan ihana, kun moni muu on iskenyt silmänsä niihin jo aikoja sitten. 

Teinkin ihania löytöjä ja sopivaan kirppishintaan! Moni on nykypäivänä moittinut kirppisten hintatasoa, mutta mielestäni tein kyllä hyvät löydöt! Ja myyjille vinkiksi, että niin ne parhaat tilit tehdäänkin, kun myy edulliseen hintaan hyväkuntoista. Oli ilo kiertää ja huomata, että ylihinnoiteltuja vaatteita tuli kovin vähän vastaan. Netin kautta kirppistely on itselläni vähentynyt huomattavasti ihan vain Postin hintojen takia, ei niin mitään järkeä ostaa 2e bodya ja maksaa sama mokoma postimaksuja päälle. Arvokkaammissa merkkituotteissa on sitten jo vähän eri asia, kun niitä ei livekirppiksiltä aina niin löydykään.

Lindexin pandasetti yhteensä 4,50e, housut kuin uudet

Name itin salamabody 2e, liivibody 3,50e

Newbien bodyt 2,50e + 3e
Mainion body 8,50e + Aarrekidin pöllöhousut 5,50e

Miten te kirppistelette? Netissä vai livenä? Mistä parhaat löydöt?
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...