keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Gotta catch 'em all! - Mielipiteitä Pokemon Go:sta

Paljon mielipiteitä jakanut, Suomessakin pari viikkoa sitten julkaistu Pokemon Go puhuttaa varmasti jokaisessa lapsiperheessä. 

Suomessa ainakin yksi on jo ehtinyt auton alle pelatessaan kyseistä peliä, olin myös lukevinani jonkin uutisotsikon poliisiauton kylkeenajaneesta Pokemonia pelanneesta autoilijasta, mutta se kaiketi oli ulkomailla.

Oli miten oli pelin kanssa tulisi olla järki päässä, eikä nyt ihan oikeasti aleta hyppimään sinne autotielle ihan vain saadakseen cp400 Jigglypuffin kiinni. Tai uhraamaan itsensä, tai kanssamatkustajiensa henkeä nappaillessaan autoa ajaessaan muutamat Zubatit "ihan vain ohimennen". Vaaralliseksi peli muuttuu siinä kohtaa, kun unohdetaan missä ollaan ja mihin pitää keskittyä, muutoin se on äärimmäisen hyvä keino saada ihmiset liikkeelle - Pokemon Go:ta kun ei voi pelata juuri ollenkaan sohvalla istuen.

Pelin ideana on siis kulkea ympäriinsä, kun samalla pelissä satunnaisista paikoista hypähtelee esiin Pokemoneja, joita voi napata. Haastetta tulee siinä vaiheessa, kun huomaa Poke-palloja olevan vain tietyn verran ja niitä pitääkin toisinaan hakea PokeStopeista lisää. PokeStopit ovat yleensä julkisilla paikoilla, karttaan ennestään merkittyjä ja paikoillaan pysyviä kohtia. Kun peli etenee päästään jossain kohtaa taistelemaan toisia pelaajia vastaan ja Pokemoneja pystyy myös kehittämään vahvemmiksi. Näistä ei sen enempää, sillä itse en vielä ole edennyt taisteluihin saakka, vaan toistaiseksi olen pysynyt keräilyvaiheessa. Enkä tosiaan ole asiantuntija, joten en osaa kertoa mitä ja miten seuraavaksi pitää tehdä, haha!


Minulla on puhelimessa Pokemon Go.
Miehelläni on puhelimessaan Pokemon Go.
Tulevalla koululaisella olisi puhelimessaan Pokemon Go, mikäli olisin löytänyt sovelluksen, jonka avulla saisin Pokemon Go:n salasanan taakse. Tuolloin hän saisi sitä pelata, mutta vain kun minä tai isänsä näppäilisi salasanan kyseiseen sovellukseen. Sitä ei nimittäin pelata koulumatkoilla, eikä muutenkaan yksin (tai kaverin kanssa) pihalla kulkiessa. Tuon ikäiset lapset ovat vielä niin pieniä ja uppoutuvat liikaa, sitä ei huomaakaan miten yhtäkkiä seisoo väärässä paikassa, koska "Hei tuolla on Pikatchu!". Todella monella lapsella kyseinen peli on puhelimessaan ja haluaisinkin kovasti tietää miten asia on käytännössä hoidettu. Päästävätkö vanhemmat lapsensa suin päin pelin kanssa liikenteeseen vai onko Iphonelle tosiaan olemassa jokin hyvä salasanasovellus, johon minä en vielä ole törmännyt? Vai olenko liian varovainen?


Suosittelen tutustumaan!
Tekin, jotka ette pidä peleistä tai pelaamisesta, tai edes ajatuksesta, että joku uhraa aikaansa pelaamiselle, kokeilkaa! Tää on hauska juttu!


Meillä ainakin lenkkeily on lisääntynyt paljon, ei nimittäin tarvitse montaa kertaa vihjata perheenjäsenille, kun ollaan jo vetämässä kenkiä jalkaan. Ja toisin kuin yleinen käsitys on, ulkona ei tarvitse kävellä naama puhelimen ruudussa kiinni. Puhelin voi kyllä olla kädessä, tai vaikka näin vaunujen kanssa kuljettaessa kätevästi kuomun päällä, sillä äänitehosteet ja tärinätoiminto ilmoittavat milloin jokin Pokemon on napattavissa. Ei siis edes voi vedota siihen, että niskat tulisivat kipeäksi Pokemoneja metsästettäessä ;) 

sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Heinäkuu on hommaa täynnä

Huh hellettä!
Viime postauksesta onkin vierähtänyt tovi, mutta elossa ollaan!
T oli kuopuksen synttäreiden jälkeen muutaman yön vanhempieni luona Porissa, jonne suuntasimme itsekin perästä ja nappasimme pojan mukaan palatessamme kotiin. 
Sittemmin olemme käyneet päiväreissuilla Zoolandiassa ja Jukuparkissa, iltaisin olemmekin olleet jo melko puhki koko perhe, joten en vain ole jaksanut istahtaa koneelle.
Instagramia seuraavat ovatkin varmasti huomanneet, että mustikassa, sekä kanttarellimetsässä on myös tullut käytyä. Yhtään täysin toimetonta päivää tässä kuussa ei vielä ole ollut, eikä ole tulossakaan.

Zoolandiassa on ehditty tälle kesälle käymään jo kolme kertaa ja aina vain se on yhtä mieluinen!

Lisäksi tässä välissä olemme ehtineet käymään katsastamassa häidemme juhlapaikan, sekä varaamaan kirkon. Täällä Turun seudulla kirkon saa varattua päivälleen vuotta ennen hääpäivää.
Aamulla 8:00 aloitin soittamisen ja 8:20 pääsin vihdoin läpi, jolloin saimme hieman ajateltua myöhemmän vihkiajan, mutta puoli tuntia sinne tai tänne. Kirkko on kuitenkin se, jonka halusimmekin ja mukavan lähellä juhlapaikkaa. 
Huomenna tuleekin 11 vuotta yhdessäoloa täyteen, aika hassua miten äkkiä tämä kaikki on mennyt.
Häihin liittyviä postauksia teen myöhemmin, olen nimittäin tilannut Wishiltä kaikenlaista oheissälää ja niitä odotellaan postiin saapuvaksi lähiviikkoina. 

Heinäkuu ei ole meidän perheessämme oikein ollut rentouttavaa lomaa, koska tässä nyt on kaikenlaista touhua riittänyt suuntaan ja toiseen, hauskaa on joka tapauksessa ollut! Huomenna kuitenkin suunnittelin pyhittäväni kuopuksen päiväuniajan auringonpalvonnalle, tyhjyyttä ammottavat aurinkotuolit nimittäin jo kipeästi huutavat nimeäni.

Esikoinen on koko kesän odottanut pääsyä Jukuparkiin ja viimein hänen toiveensa toteutui, kenties vielä toistamiseen pitää käydä tälle kesälle. 

Loppukuu kuitenkin jatkuu samaan malliin vauhdikkaasti, perjantaina kipaisen viemään kasan lastenvaatteita uuteen osoitteeseen muuttaneeseen Lasten Seesamiin. Suosittelen poikkemaan, mikäli et vielä ole käynyt! Todella laadukas lastentavaratori, joka loistaa erinomaisella paikallaan!

Näyttää siltä, että meno rauhoittuu elokuun alusta alkaen, jolloin onneksi ehdimme nauttimaan rauhallisista päivistä ennen esikoisen koulun alkua. Hui, sekin on jo ihan muutaman viikon kuluttua!

Turun keskiaikaisilla markkinoillakin olemme käyneet, tuleva koululainen valitsi poskeensa kirveen kuvan. 

torstai 14. heinäkuuta 2016

Näin järjestät helpot synttärit lapselle - viisi vinkkiä!

Viikonloppuna juhlimme kuopuksemme 2-vuotissyntymäpäiviä ja halusin samassa koota teille koosteen synttäreiden järjestämisestä.

Monen puhalluksen (ja pienen avustuksen) jälkeen kynttilät viimein sammuivat.

1. Suunnittele ja valmistele mahdollisimman paljon etukäteen.
Haluatko teeman? Ketkä kaikki kutsut? Askarteletko kutsut vai laitatko tekstiviestit?
Paljonko tarjottavista voit valmistella jo edellisenä päivänä?
Itse rakastan asioiden listaamista ja yleensä teenkin viikkoja (jopa kuukausia) ennen kaikenlaisia suunnitelmia erinäisistä asioista. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!

2. Käytä kertakäyttöastioita
Sitä mukaa kun astiat likaantuvat saat nakata ne suoraan roskikseen.
Ei ehkä ekologisin vaihtoehto, mutta nyt olikin kyse helpoista synttäreistä.
Juhlien päätteeksi ei ole suurta tiskivuorta odottamassa, kannat vain roskapussin ulos (ja ehkä vähän näytät imuria lattioille..)

Meillä osa astioista oli kertakäyttöisiä, Juhlatarvikeliike Serpentiinistä tilattuja

Hampurilaiset tekivät hyvin kauppansa, esikoinen ja kummipoika vauhdissa <3 

3. Anna lasten keksiä omat puuhansa
Oli kyse sitten lasten kaverisynttäreistä tai sukulaisten kesken pidettävistä juhlista, niin tämä pätee kaikkiin. Esikoiseni sanoin: "Parhaat kaverisynttärit oli D:n luona kotona, siellä sai leikkiä mitä tahtoi". Aina ei tarvitse olla ohjattua toimintaa ja komennusta päällä. Lapset keksivät kyllä omat puuhansa.

4. Hyödynnä verkkokauppoja
Säästät aikaa ja vaivaa, kun voit helposti vain surffata ostokset netin kautta ja parhaassa tapauksessa ne mahtuvat postilaatikkoon. Ehkä joudut vaivautumaan lähipostiin asti.
Ja onhan se ihan oikeasti todella helppoa suunnitella teemaakin, kun voi katsoa valikoimaa netin kautta. Me tilasimme osan kertakäyttötuotteista Juhlatarvikeliike Serpentiinistä. Heillä on mahdollista selata valikoimaa tavallisen lajittelun lisäksi mm. kätevästi väreittäin, sekä eri teemoin lajiteltuina.

Toisinaan verkkokaupoista saa myös hyviä alennuksia erilaisilla koodeilla, joten verkkokauppoja käyttämällä säästät selvästi aikaa, rahaa ja vaivaa.

5. Rentoudu!
Paikanpäällä on todennäköisesti tuttuja, jotka tuntevat sinut ja perheesi.
Miksi siis stressata ja hätäillä, sillä ei saa kuin jäykän tunnelman ja päänsäryn.
Voin puhua kokemuksesta, tässä vuosien saatossa olen oppinut olemaan järjestämissämme juhlissa huomattavasti huolettomampi kuin esimerkiksi esikoisemme ensimmäisillä synttäreillä.
Mitä siitä, jos joku ei olekaan sentilleen oikeassa kohdassa tai jos kaikilla ei olekaan tismalleen saman sarjan kahvilusikkaa? Ei kukaan muista sitä enää hetken kuluttua, saatika välitä. Tärkeintä on läheisten läsnäolo.

Pienet hyrrä-herkkutikut myöskin Serpentiinistä, sopivat kuin nenä päähän,
sillä kuopuksemme rakastaa kaikenlaisia vipperöitä. 

Pillit myöskin Serpentiinistä, viirinauhan askartelin itse aaltopahvista.
Kakku on ruma kuin mikä, Lidlin valkosuklaisen mansikka-popcornkakun ohjeella tehty, päälle laitoin vielä mansikkasosetta. Sanoisinko, että mielipiteitä jakava maku...

Hauskaa oli ja juhlat tuli juhlittua, oli jälleen ihana nähdä läheisiä!
Ja mikäpä ihanampaa kuin juhlia kauniilla ilmalla hyvässä seurassa herkkujen merkeissä, nam!


Yhteistyössä Juhlatarvikeliike Serpentiini

maanantai 11. heinäkuuta 2016

Meidän oma 2-vuotias

N täytti muutama päivä sitten 2-vuotta! 
Neuvolassa mittaa oli n. 90cm ja 13,4kg
ja kaikki erinomaisesti. 
"Jos olet syntynyt heinäkuussa
tule kanssani keinumaan.
Pihakeinussa koivun alla
hurjan hurjasti keinutaan.
Masunpohja kutisee
 ja tassut vauhdissa tutisee."
- Uppo Nalle


Olen aurinkoinen, iloinen, nauravainen hymysuu,
toisinaan lause: "Minä itte!" kotona raikuu.  
Juoksen ja pompin, kuperkeikankin jo opin.
Neuvolassa tutkittiin, pituutta ja painoa mitattiin.
Kaikki sujuu mallikkaasti, 
isoveljestä oppia otan riemuisasti. 
Lauseita lausun ja asioita kyselen, 
kaikki jää mieleeni mitä vain kuulen. 
Ruoka maistuu ja potalla asioin,
pian jo kovasti potkupyörällä fillaroin.


tiistai 5. heinäkuuta 2016

Ihana kamala kesäloma

Tiedätkö sen ihanan tunteen, kun kesäloma vihdoin koittaa ja saa laatuaikaa perheen kanssa?

Olet mielessäsi kehitellyt kaikkea mukavaa, koska lapsista vanhempi on jo sen ikäinen, että hänet voi ottaa mukaan lähes kaikkeen ja nuorempikin pyörii hyvin mukana yrittäen parhaansa.

Ainoa vain, että olit unohtanut esikoisen ennen kouluikää olevan uhman, jossa lähes jokainen vanhempien ehdottama asia vain periaatteesta on väärin ja tietysti kuopuksen alkavan 2v uhman, päivässä aika monta kertaa kuuluvat lauseet "Minä itte!" ja "En halua!".

Aamu alkaa aamupalalla, aurinko paistaa ja linnut laulavat, radiosta tulee hyvä kappale. 
Siihen mennessä ollaan esikoisen kanssa jo ehditty ottamaan yhteen siitä saako televisio olla päällä kun ruokaillaan (ei saa, koska ruokapöydästä on suora näkymä siihen ja tuolloin kukaan ei istu pöydässä oikein päin) ja siitä saako hän syödä aamupalan vasta kohta. 
Aamupalapöydässä yleensä annan muutaman vaihtoehdon joista voi valita mieleisensä, mutta mikäli sattuu kohdalle se päivä, jolloin minä päätän aamupalan on sekin katastrofi. Tietysti äidin päätös ei kelpaa (vaikka se olisi se, jonka lapsi olisi itsekin vaihtoehdoistaan valinnut) ja siitä väännetään kättä. Tässä kohtaa pienin vielä vain katselee sivusta, hän syö aina samaa kuin isoveli, koska isoveli on paras.


Aamupalan jälkeen on yleensä tappelua leikeistä/televisiosta/ulkoilusta/vaatteista/sängyssä pomppimisesta/sohvalla hyppimisestä/tavaroiden liian nopeasta sinkoilusta ympäriinsä/liian korkeasta melutasosta ja kaikesta mitä maan ja taivaan välillä tapahtuu.
Nuorempi tulee vähän väliä huutamaan "ÄITI T TEKI!!" ja kas kummaa, eihän se T olekaan joka kerta tehnyt kiusaa vaan toisinaan juttu onkin alkanut pienemmästä itsestään. 
Keittiöstä ruoanlaittopuuhien seasta selvitän riitapukareiden sotkuja lasta toisessa ja maustepurkki toisessa kädessä. Usein sotkuja selvitellessä ruoka pääsee kärähtämään ja palovaroitin huutaa, terveisiä vain naapurustoon.

Vessapaperirullista kyhätty parkkitalo, esikoinen maalasi, minä liimasin.

Kun vihdoin olemme selvinneet lounasaikaan on ruoka tietysti väärää/pahaa/liian kuumaa/liian kylmää tai muuten vain väärän väristä. Jälleen kuopus seuraa ruokataistelua sivusta, hän syö mitä vain. 

Lounaan jälkeen nautin hetken hiljaisuudesta, kun nukutan kuopuksen - kunhan ensin ollaan toivuttu "N nyt päiväunille"-toteamisen aiheuttamasta uhmakohtauksesta. Kuopuksen nukahdettua on tunti-pari rauhallista aikaa - yleensä, sillä joko esikoinen touhuaa isänsä kanssa, on omissa oloissaan ja minä omissani tai vietämme laatuaikaa esimerkiksi pelaillen lautapelejä.

Tässä kohtaa päivä tosiaan on vasta puolessavälissä.
Iltapäivälle monesti keksimme erilaista aktiviteettia minimoidaksemme kiukuttelut - vaikka yleensä aktiviteettikin on jollain tapaa väärää ja jokin toinen asia olisi ollut kivempaa.


Ja illalla tietysti on päivä hurahtanut liian äkkiä ja nukkuminen on tylsää, kellokin on esikoisen mukaan vasta seitsemän, vaikka se todellisuudessa lähestyy jo yhdeksää.
Kuopus laulaa/heittelee unikavereitaan/höpisee ja touhuilee kaikenlaista sängyssään ennen unta, mutta viimein me vanhemmat huokaisemme syvään lasten vihdoin nukahdettua.


Sitä ihanaa rentouttavaa perheenkeskistä lomaa odotellessa...

Kuulostaako tutulta?

No, korjataan nyt sentään sen verran, ettei meillä luojan kiitos joka päivä (eikä edes joka toinen) ole tällaista hulinaa, mutta parinkin päivän jälkeen on kyllä jo kaikkensa antanut fiilis. 
Usein auttaa, kun illalla jo sovitaan, että seuraava päivä menee mukavammin.
2v uhmaa ihan vain uhmatakseen ja 6v periaatteen vuoksi..

Mutta on nuo vain niin ihania, etten vaihtaisi mistään hinnasta pois <3

perjantai 1. heinäkuuta 2016

Laveralta luonnonkosmetiikkaa lapsille

Olen huomannut itsessäni jonkinlaista hurahtamista, nimittäin luonnonkosmetiikka kiinnostaa kovasti. Samoin hortoilu ja luonnonmukaisuus muutenkin, josta kerronkin myöhemmin lisää. 

Lapsiini haluan panostaa, en tahdo, että he saavat pienestä pitäen suurta kemikaalikuormitusta ja sen myötä mahdollisesti haitallisia terveysvaikutuksia, tämä on varmasti yksi syy "hurahtamiseeni", enkä pidä sitä ollenkaan huonona juttuna.



Lavera on yksi suurimmista luonnonkosmetiikan tuottajista ja alansa pioneeri, jonka tuotteita myydään yli 40 maassa ja ensimmäisetkin tuotteet tulivat markkinoille yli 25-vuotta sitten.
Itsellänikin on varhainen muisto Laverasta lähes 20-vuoden takaa, nimittäin olin silloin itse vielä ala-asteella. Olimme perheeni kanssa Tallinnassa lomamatkalla, sieltä apteekista ostin Laveran huulirasvan. Edelleen muistan sen tuoksun, maun ja koostumuksen, enkä muuten ole toiseen niin hyvään huulirasvaan koskaan törmännyt, logo jäi hyvin mieleeni.

Kaikki Laveran tuotteet ovat NaTrue-sertifioitua luonnonkosmetiikkaa ja suurin osa myös täysin vegaaneja. Tiesitkö, että Laveran tuotteissa käytetään vain luonnon omia raaka-aineita? Ne eivät sisällä synteettisiä hajusteita, säilöntäaineita tai väriaineita. Tuotteissa käytetyistä 300 raaka-aineesta yli 200 kasvatetaan Laveran omilla viljemillä. Tuotekehitys ja tuotanto ovat olleet alusta lähtien Hannoverin alueella Saksassa. Laveran tuotteita maahantuo Suomeen Nordic Health Systems Oy.

Saimme kotiin kokeiltavaksemme Laveralta tuotteita pääasiassa lapsille, mutta pari muutakin sekä lapsille, että aikuisille sopivaa oli joukossa.


Hellävarainen pesuneste iholle ja hiuksille. Luomu Aloe Veraa ja -helokkiöljyä sisältävä pesuneste kosteuttaa ja viilentää ihoa ja hiuspohjaa. Pesuneste on suunniteltu vauvojen ja lasten päivittäiseen ihon ja hiusten hoitoon. Sopii erityisesti vauvojen kylvettämiseen. Ei kirvele silmiä. Vegaani.

Mielipide:
Iho jäi ihanan pehmeäksi käytön jälkeen, ei ollenkaan kuivaksi, joten rasvausta välittömästi suihkun jälkeen ei tarvinnut. Laadukkaan oloinen tuote, eikä tosiaan kirvellyt silmiä, kuten tuoteselosteessakin luvatiin. Hyvä tuote!

Lasten Hammastahna / Basis sensitiv kid's tooth gel
Hinta n. 5e 75ml
Säännöllisesti käytettynä suojaa maitohampaita ja poistaa bakteerien aiheuttamaa plakkia, joka saa aikaan hampaiden reikiintymistä. Ei sisällä tensidejä (vaahtoavia aineita), eikä fluoria, koska pienet lapset voivat helposti niellä hammastahnaa hampaita harjatessaan.

Mielipide:
"Tää maistuu ihan karkilta!" - T 6v.
"Minä itte! Uus hammastahna! Nam!" - N 1v.
Hammastahna ei tosiaan vaahdonnut, joten peseminen oli mukavaa ja lapset näkivät paremmin hampaansa peilistä, kun vaahto ei peittänyt näkymää.
Maku (mansikka-vadelma) oli hyvä ja raikas, väri ihana läpikuultavan punainen!
Suuri plussa fluorittomuudesta!


Hoitovoide kasvoille ja vartalolle. Luomu sheavoita, -helokkiöljyä ja -auringonkukkaöljyä sisältävä voide hoitaa herkkää ihoa tehokkaasti ja suojaa ihoa kuivumiselta. Kosteuttava koostumus ravitsee ihoa. Kehitetty erityisesti vauvojen ja lasten herkälle iholle. Vegaani.

Mielipide:
Meidän lapsemme rakastavat rasvaamista, pidämmekin usein saunan jälkeen rasvaus- ja hierontatuokion, erityisesti talvella. Äidin mieltä lämmitti ajatus turvallisesta ja luonnonmukaisesta tuotteesta, joka ei jää tahmaiseksi kerrokseksi ihon päälle. Voide imeytyi nopeasti jättäen ihon ihanan pehmoiseksi. Nuorimmallamme on melko kuiva iho, joten erityisesti hänen kohdallaan saimme tästä huomattavan helpotuksen jo muutaman päivän säännöllisen käytön jälkeen.


Yleisvoide / Basis sensitiv all-round cream
Hinta n. 10e 150ml
Täyteläisen voiteen luomusheavoita ja -manteliöljyä sisältämä koostumus kosteuttaa ja suojaa kuivaa ihoa tehokkaasti tehden siitä pehmeän ja kimmoisan. Sopii myös erityisen kuivalle iholle.
Vegaani.

Mielipide:
Sain kehuja tästä erityisesti atooppisen ihon hoitoon ja lasten hoitovoiteen lisäksi otimme tämän kuopuksemme kuiviin reisiin tehokäyttöön ja kuten luvattua, tuote oli erittäin tehokas!
Ihon kuivuus väheni ja voide imeytyi tehokkaasti jättäen ihon entistä pehmeämmäksi.
Tätä pitää ehdottomasti ostaa lisää!


Laveralla on lukuisia jälleenmyyjiä niin Suomessa kuin maailmallakin. Kattavan listan suomalaisista jälleenmyyjistä löydät täältä.


Ps. Kaksplus ja me bloggarit haluamme saada lisätietoa lukijoidemme kiinnostuksen kohteista, jotta osaamme kohdentaa teille osuvampaa mainontaa ja tehdä yhä kiinnostavampaa sisältöä. Olisimme kovin iloisia, jos voisit käydä täyttämässä tämän kyselyn. Vastaaminen vie vain hetken :)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...