Puutarhassa kohisee

Tänä vuonna vihdoinkin saimme kasvimaan kuntoon hyvissä ajoin, sillä lasten kanssa aloitimme puuhat heti sopivien ilmojen saavuttua. T on jo useampana vuonna levittänyt siemeniä kanssani ja toimi tehtävässään tänäkin vuonna. Herneet jouduimme esikasvattamaan ruukuissa, sillä aikaisemmista vuosista viisastuneina (ja monet siemenet fasaanien masuihin menettäneinä) emme halunneet jälleen joutua kylvämään niitä useaan kertaan.

Takapihalle astuessani voin lähes kuulla kohinaa, kun kasvit kasvavat ja nämä ihanat lämpöiset päivät tekevät siihen päälle vielä tehtävänsä. 

Rakastan sitä, miten kesän aikana saa syödä oman pihan tuotoksia - luomua ilman mitään myrkkyjä.

Aamupalaleivän päälle voi kipaista hakemaan minitomaatteja ja lounaalle palan ruohosipulia valkokastikkeeseen. Nam!

Juhannukseksi saattaa saada jo oman maan uusia perunoita, aika hyvältä näyttää!

Suippopaprika kukkii jo!

Kirsikkatomaatteissa on jo hyviä alkuja, pian tulee väriä.

Vielä olisi muutamille kukillekin tilaa, pitäisi vain päättää mitä ja mihin.

Mustasilmäsusannan olen nyt parina kesänä kasvattanut korkeaan ruukkuun ovensuuhun, se on niin kaunis siinä metallisessa tuessa kiemurrellessaan. Toinen ehdoton suosikkini on Uuden Guinean liisa, joka pitäisi ehdottomasti käydä jostain ostamassa ruokailuryhmän päälle mieltä ilahduttamaan.

Meidän Juhannussuunnitelmamme ovat vielä täysin avoinna, katsotaan mitä keksitään.

Tuntuu, että joka vuosi Juhannus yllättää tulollaan, vastahan kesä alkoi!

Huomenna kuitenkin koittaa jännittävä päivä, nimittäin N menee ensimmäistä kertaa yökylään. Isoveli tietysti mukana, sillä juhlimme aikuisten kesken mieheni valmistumista, sekä hyvän ystäväni avioitumista. 

Saa nähdä miten sujuu, sillä N on niin äidin poika ja kaipaa perääni heti, jos livahdan edes roskia viemään ulos. Onneksi hoitajina toimivat tutut ja turvalliset isovanhemmat, joten ei huolta.

Hyvää viikonloppua kaikille 

Ps. Muistakaa käydä Instagramissa osallistumassa arvontaan, sunnuntaihin asti aikaa!