38+4

Olen malttamaton!

Esikoinen syntyi 38+2 täysin yllättäen.
Nyt sitä jotenkin kuvitteli, ettei tämä raskaus menisi ainakaan pidemmälle - pyh!

Vauva on ollut jo hyvän aikaa aivan lähtökuopissa, viikon-parin sisään on alkanut tulemaan kipeitä supistuksiakin jokaisesta kumartamisesta, kyykkäämisestä tai muusta "rasittavasta", mutta ulos asti ei vauvalla näemmä ole kiirettä. Neuvolassakin jo naureskeltiin sitä, että tämä ei tahdo tulla ulos. 

Kenties kypsyttelee paikat supistuksilla niin valmiiksi, että itse synnytys on todella nopea. 

Esikoisestahan meni 5,5h ja alkoi vesien menolla - onneksi meiltä on vain 10 minuutin matka synnytyssairaalaan. 

Kotona tuleva isoveli odottaa myös jo kovasti vauvaa, oli kaupassa jutellut appiukollekin ostavansa vauvalle jonkin lelun <3 

Mitä lähemmäs synnytystä mennään, sitä enemmän mielessä pyörii ajatus lapsen ulkonäöstä ja luonteesta. 

Voiko meistä tulla jotakin erilaista kuin esikoisemme? 

Toinen lapsemmehan oli aivan esikoisemme kopio syntyessään, joten nyt jotenkin on aivan vieras ajatus jos tämä kolmas näyttääkin erilaiselta. Hassua. 

Kieltämättä olen miettinyt myös tunteita synnytyksen jälkeen. 

Miten paljon toisen lapsemme menetys vaikuttaa tämän lapsen saamiseen?
Mitä jos kaikki ei sujukaan hyvin?
Onko väärin tuntea onnea tästä lapsesta - meillähän pitäisi olla jo yli 1v. lapsi?

Ehkä ulkopuoliset eivät sitä ymmärrä, mutta tämä on tosiaan KOLMAS lapsemme.

Aina, kun vieras ihminen kysyy lastemme lukumäärää tekee pahaa sanoa kaksi. Joka kerta tekisi mieli kertoa myös pienestä enkelistämme, mutta se muuttaisi keskustelun suunnan. 

Olen huomannut, kun joskus olen hänestä maininnut, että sen jälkeen minua katsotaan aivan eri silmin ja keskustelun normaali jatkaminen tyrehtyy. 

En halua olla se, jota säälitään ja joka muistetaan kuolleen lapsen äitinä.

Haluan, että minut muistetaan minuna omana itsenäni.

Huh, tulipas avauduttua :)
Nyt taidan jatkaa kotiäidin hommia, pyykinpesuun siis!

Toivottavasti seuraavalla postauskerralla meitä on yksi lisää kotona.

Autoliiton testituloksia 2014

Jos jokin turvaistuintesti, niin autoliiton järjestämä on se, mihin minä luotan. Siinä eri Euroopan maiden autoliitot ja kuluttajajärjestöt toteuttavat yhteistyössä turvaistuintestejä. 

Istuinvalmistajien tulokset tietysti aina puoltavat omiaan, tämä on puolueeton. 

Eilen julkaistuissa tuloksissa mukana oli 33 vuoden 2014 eri istuinta, johon sisältyy kaukaloita (telakalla ja ilman), sekä istuimia. Yksi sai erinomaisen (Recaro Privia + Recaro Fix-telakka) ja neljä heikon (Inglesina Huggy Prime Huggy + Isofix-telakka, ABC Design Risus + Risus Isofix-telakka, Jané Matrix Light + Matrix-telakka, Silver Cross Simplicity + telakka) arvosanan. Suurin osa testatuista sai hyvän arvosanan.

Recaro Privia + Recaro Fix-telakka

Arvosanat on luokiteltu heikko-välttävä-tyydyttävä-hyvä-erinomainen-asteikolla. Arvosana muodostuu eri osa-alueista; turvallisuus, käytön helppous, istuinmukavuus, puhdistus/viimeistely ja haitalliset kemikaalit. 

Jokaisesta istuimesta on istuinkohtainen arvio ja testivideoita nähtävillä täällä.

Listalta löytyy myös edellisten vuosien testitulokset, joten lista testatuista malleista on varsin kattava. 

Uutta istuinta harkitsevan olisi siis hyvä kurkistaa testitulokset ennen ostopäätöstä. 

Ja muistakaa tietysti, että käytettyä istuinta ostettaessa täytyisi olla aivan varma, että istuin on kolaroimaton.

Kolaroinnin jäljet eivät välttämättä näy päälle, mutta istuin ei toimi enää oikealla tavalla uuden törmäyksen sattuessa.