Pari viikkoa sitten otimme äkkilähdön Gran Canarialle viikoksi. Vanhempani olivat parhaillaan siellä lomalla, joten vietimme aikaamme heidän kanssaan paljon.
Matka pälkähti mieleen keskiviikkona, jolloin suuntasimme kiireellä hakemaan minulle uutta passia ja perheen pienimmälle ensimmäistä passia. Matkan saimme perjantaille, joten express-passin sai suoraan lentokentälle siksi päiväksi. Ajankohta oli mitä mainioin, sillä esikoinen on iältään sellainen, että on jo järkeä päässä ja matkasta muistaa varmasti myöhemminkin jotain. Nuorempi taasen (vajaa 4kk) kulkee helposti mukana matkarattailla ja on vielä täysin rintaruokinnalla, joten senkin suhteen oli helppoa lähteä matkaan.
Kuuden tunnin lento Helsingistä Las Palmasiin vähän jännitti, mutta meni yllättävän hyvin. Laskeutuessa T:lla otti korviin aika paljon, mutta niin näytti muillakin lapsilla ottavan.
Finnairille kritiikkiä siitä, ettei koneessa ollut enää minkäänlaisia näyttöjä! Ei pyörinyt elokuvaa, eikä nähnyt missä mennään tai miten korkealla. 10e maksavat tabletin sai kyllä vuokrata, eli rahastukseksi sekin on sitten mennyt. Petyin kovasti. Edes kapteeni ei missään kohtaa kuuluttanut mitään sijainnista, että olisi voinut katsella ikkunasta ja ihmetellä paikkoja.
Matkamme oli varattu Aurinkomatkojen kautta, joten opas oli meitä Las Palmasin lentokentällä vastassa ja bussikuljetus Playa del Inglesiin oli myös odottamassa. Bussimatkan aikana opas kertoi meille, että Saharasta tullut Calima-niminen hiekkamyrsky oli saavuttanut jokin aika sitten myös Gran Canarian, jonka takia meri ja vuoret näyttivät sumeilta ja lämpötila oli normaalia korkeampi. Lomaviikkomme aikana oli pari pilvisempää päivää, mutta muuten lämpötilat pyörivät lähellä 30 astetta, jonakin päivänä reilusti ylikin. Perheen pieninkään ei kritisoinut pukemista ollenkaan, kun sai olla niin pienissä vaatteissa.
Majoituimme Vistalmar-nimisessä lomahuoneistossa, joka sijaitsi aivan rannan äärellä - takapihan aidan läpi näkyi Atlantin valtameri. Huoneisto oli siis aivan maan tasalla ja terassiltamme oli suora käynti muutaman metrin päässä olevalle uima-altaalle. T ja isänsä siinä suurimmaksi osaksi uivat, juurikaan muita asukkaita ei näkynyt altaalla. Tietysti myös minä kävin muutaman kerran uimassa ja N:kin pariin otteeseen. Täydellinen paikka lapsiperheelle, vaikka hotellin luokitus ei parasta mahdollista ollutkaan. Kalusteet olivat selkeästi vanhoja ja kuluneita, sekä sängyt kovia. Pienellä ehostuksella hotelli olisi saanut paljon paremman arvosanan. Henkilökuntaa ei juurikaan ollut, vaan meidät päästi sisään läheisen hotellin rouva. Läheisessä hotellissa myös sai käydä maksua vastaan syömässä aamiaisen niin halutessaan. Ainoat työntekijät, jotka näimme olivat talonmies-allassiivooja, sekä siivooja. Kieltämättä sai olla hyvin rauhassa, kun hotellia ympäröivät aidat ja portit olivat lukittuja. Illat sujuivat mukavasti, kun hotellin kaksi kissaa saivat meiltä kinkkua ja mitä milloinkin. Kissaihmisenä on pakko todeta, että kulkukissat vetoavat näin aikuiseenkin. Eipä juuri huonokuntoisia kissoja näkynyt ja siellä muutenkin tunnuttiin pitävän niistä huolta. Kissanruokaa ja vesikippoja oli milloin minkäkin tolpan takana kaduilla. Kiitos kissojen, torakoita ei juurikaan näkynyt. Jokaisella hotellilla tuntui olevan oma kissansa, josta pidettiin hyvää huolta.
 |
Huoneistomme terassi, kameran takana uima-allas. |
Suunnittelimme reissulle kaikenlaista, mutta teimme vain yhden koko päivän retken Palmitos Parkkiin, joka on eläinpuisto vuoristossa. Olemme siellä kahdesti käyneet ennenkin ja aina vain paikka on yhtä ihana, vaikka on täysin palanutkin tässä välissä (ilmeisesti joku työntekijä oli irtisanottu, hän oli sitten tuikannut paikan tuleen suututtuaan..). Muutamassa palmunrungossa näkyi tummaa, muuten ei ollut jälkeäkään tulipalosta. Sen muistoksi oli kuitenkin jätetty valokuvia palaneesta puistosta. Onneksi tuolloin kaikki eläimet saatiin kuitenkin pelastettua. Puistoon on hyvä varata juotavaa mukaan, vaikka siellä juomapaikkoja vähän väliä onkin.
Liikkuminen puistossa on pitkälti ylöspäin menevää reittiä pitkin, joten lämpimällä ilmalla jano iskee äkkiä.
 |
Liskoja riitti joka puolella |
Toisina päivinä kuljimme lähinnä pitkin Playa del Inglesiä ja lähiympäristöä. Yhtenä päivänä poikkesimme San Fernandossa shoppailemassa. Hintataso Canarialla on suomea halvempaa, joten vaatteita tuli ostettua mukavasti. Samoin leivontatarvikkeet olivat hyvin edullisia (tai sitten ne ovat suomessa vain hyvin kalliita..). Toinkin kotiin monta erilaista kuviokaulinta, mahtoivat läpivalaisussa pitää hulluna, kun laukussa loistaa monta kaulinta..
Eräänä päivänä kävimme Maspalomaksessa Kamelisafarilla. T toivoi kovasti pääsevänsä kamelin kyytiin ja niin hän pääsikin, voi onnellista poikaa. Sitä on monesti muisteltu jälkikäteen.
Matkan alussa T:lle iski silmä- ja korvatulehdus, joten poikkesimme Aurinkomatkojen toimistolla, josta saimme ohjeen mennä käymään heidän kanssaan yhteistyötä tekevällä terveysasemalla. Paikanpäällä oli suomalainen tulkki ja matkavakuutus korvasi kaiken. Erittäin helppoa! Poika sai antibioottikuurin ja matka jatkui hyvin. Uiminen hoidettiin uimalasit päässä lääkärin suosituksesta.
Isäntä sai eräänä aamuna auringonpistoksen ilmeisesti uidessaan altaalla. Muuten kyllä piti visusti hattua päässä, mutta yhtenä päivänä vähemmän ja hetihän sen vaikutuksen huomasi. Illasta nousi kuumetta, jota oli enemmän tai vähemmän pari päivää. Mies oli kuin pahimmassa krapulassa ja huilaili paljon. Sen jälkeen vältteli kyllä aurinkoa ja piti hattua tunnollisesti loppureissun ajan.
Ja tosiaan enpä minäkään aivan terveenä pysynyt, yhtenä yönä kurkkuni oli aivan turvoksissa ja loppumatkasta minulta katosi ääni. Eipä se ole vieläkään kunnolla palannut ja selkeästi on flunssan nyt iskenyt.
Kaikenkaikkiaan reissu oli mukava, lukuunottamatta sairasteluja. Playa del Ingles on hyvin lapsiystävällinen paikka, ei tarvinnut yhtään miettiä minne pääsee rattailla, kun varmasti tiesi pääsevänsä. Joka paikassa oli siis ramppeja. Ja ihmiset, he rakastivat lapsia. N sai niin monet silittelyt ja höpötykset etten pysynyt enää laskuissa. Lähikaupan myyjä halusi jopa ottaa kuvan meidän 3kk ikäisestä jättivauvastamme, koska hän luuli N:ää vähintään puolivuotiaaksi. Ja T sai oman osansa huomiosta, kun hänen hiuksiaan pörröteltiin mennen tullen milloin kenenkin toimesta.
Suosittelen kohdetta ja Aurinkomatkoja siis kovasti ja olisin valmis lähtemään uudelleen reissuun vaikka heti.