perjantai 12. tammikuuta 2018

Kuukausi elämää koiranpennun kanssa

Meillä on ollut koira reilun kuukauden ajan. Miten tämä viimeinen kuukausi sitten on poikennut arjestamme? Hyvin paljon. Näin kolmen lapsen äitinä ja käytännössäkatsoen ensikoiran omistajana olen jo myöntänyt, että koiranpentu vaatii enemmän kuin vauva, ainakin alkuun. En tiedä mitä muut koiranomistajat ovat mieltä ja ovathan nuo meidän pojat olleetkin oikein helppoja vauvoja aina. 



Pentu tosiaan tuli lapsille täytenä yllätyksenä ja on ollut kovin rakastettu ensi hetkestä lähtien! Nimensä hän sai lastemme Pokemon-fanituksen mukaan, hän on siis Pika(joka on lyhenne Pikachusta, jos joku ei arvannut). Pikalla on nyt ikää reilu kolme kuukautta, vauhtia riittää, mutta hyvin hän on oppinut olemaan talon tavoilla. Tietysti pentumaisia tuhoja on tullut tehtyä, parit kengännauhat pureskeltua ja lattialle pissattua. Kissanruoatkin hän on kertaalleen saanut pudotettua lipaston päältä. Näykkiminen on vähentynyt huomattavasti, eikä niitä vahinkojakaan sisälle satu kuin ehkä kerran päivässä - jos sitäkään. Pika ei hauku kuin hyvin harvoin, mikä on tietysti plussaa, että lapset saavat rauhassa nukkua päivä- ja yöunensa. Hyppiminen on yksi asia, mitä en voi koirilta sietää ja sitäkin ollaan varsin hyvin saatu kitkettyä, vieraita kohtaan vielä intoa riittää niin paljon, että hyppiminen on herkemmässä. Päivä päivältä Pikassa huomaa kuitenkin kehittymistä, innolla odotan minkälainen perheenjäsen hänestä kehkeytyy. Hän erottaa jo hyvin mitkä ovat hänen lelujaan ja jättääkin hyvin lastenlelut lattialla rauhaan, yllättävänkin hyvin itseasiassa!



Näin siivousintoilijana itselläni otti koville se, kun matot olivat hetken poissa ja siitä syystä hiekka kulkeutui välittömästi eteisestä joka puolelle. Ajatukset siitä, ettei koira tule saamaan lupaa sohvalle, saati sänkyyn vahvistuivat entisestään. Päivittäinen imurointi (ja moppaus) oli paikallaan varsinkin, kun S on juuri oppinut konttaamaan ja kulkee ympäriinsä. Otinkin viikko sitten riskin ja nostin ensin maton ruokapöydän alle takaisin, vahinkoja ei ole sattunut, joten eteiseenkin on tullut matto takaisin. Se on kieltämättä riskialttiimalla alueella, joten saa nähdä jääkö se rauhaan, materiaali onneksi on helppohoitoista. 

Mutta hei, onhan hän IHANA, eikö? 

1 kommentti:

  1. Hän on ihana kyllä, meillä temmeltää häntä muutaman kuukauden vanhempi spanieli (plus aikuinen koira ja kaksi lasta), koiranpentu on kyllä ihana vaikka vaatii omat juttunsa. Kyllä näistä kunnon koirakansalaisia saadaan <3

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi <3

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...