Kaksplus.fi

perjantai 30. kesäkuuta 2017

Morsian ilman stressiä

Jep, toistaiseksi olen kovin rennolla fiiliksellä häiden suhteen. Jämäkkä tietyissä asioissa, mutta rennolla tarkoitan sitä, että en näe painajaisia, en koe stressiä. Jos nyt jokin asia illassa ei suju ihan aikataulun mukaan, niin ei se pilaa häitämme. Koristeet ja muut ovat sellaisia joissa en jousta, niiden tulee olla teeman mukaan. Jos emme löydä häiden aikaan enää lupiineita, niin muutkin kukat käyvät, mikäli ne ovat valkoisia tai vaaleanpunaisia. Mutta ehdottomasti lupiinit ensisijalla! Uskonkin, että niitä vielä heinäkuun loppupuolella löytyy, niin löytyi viime vuonnakin vaikka kukinta-aika olikin ohi. 

Ainoa josta voisin stressata on sää, mutta sekin on sellainen, ettei hyödytä etukäteen stressata. Asiat on suunniteltu sekä aurinkoiselle, että sateiselle päivälle. Lisäksi pihalle saadaan haluttaessa kaksi katosta, säätilaa seuraillaan ahkerasti ja mietitään pystytetäänkö ne vai ei. 

Ehkä eniten huolta minulla on hääkuvistamme. Haluamme ehdottomasti, etteivät ne ole perinteisiä studiopönötyksiä, jotka toki ovat kauniita nekin. Ajatuksena on, että seisomme keskellä peltoa ja osa kuvista olisi kauempaa otettuja. Tosiaan suurin huoli minulla on omasta ulkonäöstäni - kuulostipa itsekeskeiseltä! En vain ole tyytyväinen vartalooni kaksoisleukoineen, sekä raskaudenjälkeislöllöineen. En ole timmissä kunnossa ja kyllä se harmittaa. Myönnän ihan suoraan, että ruoka on liian hyvää. Viimeisimmästä raskaudesta minulle ei jäänyt yhtään kiloja, mutta kyllä sitä roikkuvaa nahkaa silti vain löytyy. Sääli se on, jos joutuu nostamaan häiden jälkeen seinälle kuvan, jossa kokee itsensä kamalan näköiseksi. Toivotaan, että saadaan onnistuneet kuvat löllöistä huolimatta, luotan kuvaajan taitoihin ja koska hän on veljeni uskaltaa hän ehkä eri tavalla sanoa minulle suoraan, mikäli olen epäedukseni jossain asennossa. Ainakin parempi olisi sanoa! 



Hankinnat ovat niin hyvällä mallilla, että juuri mitään ei enää puutu. Hyvin pieniä juttuja vain. Paitsi minun koruni. Ostin ne netin kautta, myyjän piti tuoda ne minulle, mutta ne unohtuivat kotiin. Kerran hän jo ehti mainitsemaan sitä ennen, että miten malttaa luopua niistä. No ei mitään, hän lupasi ne postittaa heti seuraavalla viikolla. Koruja ei kuulunut, eikä ole kuulunut tähän mennessäkään. Monta kertaa muistutin postituksesta, kunnes hän omien sanojensa mukaan lähetti ne. Kieltämättä epäilen sitäkin. Alusta saakka viesteihin vastailu on ollut hitaammanpuoleista, sekä tosiaan se, että hän vielä minulle pohti malttaako luopua koruista. Toki olisi voinut kertoa suoraan, mikäli tuli katumapäälle. Harmittaa kovasti, jos kyse on epärehellisyydestä ja joudun sen takia nyt tässä odottelemaan ties kuinka kauan uusien korujen hankintaa. Kun en tosiaan voi tietää onko kyse epärehellisyydestä vai postin hidastelusta. En pidä odottelusta, enkä haluaisi jättää tuollaista asiaa enää viimeiselle viikolle, mutta mitäpä muutakaan tässä voi kuin odotella. Hän on omien sanojensa mukaan ottanut postiin yhteyttä, mutta en ole saanut vastausta siihen, kun kysyin mitä postista vastattiin hänelle. 



Toivotaan, että korut tulevat ja stressin osalta tällä mallilla jatkuu, vähän kyllä pelkään, että viimeinen viikko on stressiviikko. Tai se, kun saamme ristiäiset ja synttärit järkättyä. Sen jälkeen on aikaa miettiä vain ja ainoastaan häitä. Huh. Toistaiseksi stressailut on saanut jättää kaasoille ja muille läheisille, jotka ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa täydellistä päiväämme. 

maanantai 26. kesäkuuta 2017

Ympäristövastuullisia kertakäyttövaippoja, onko niitä?

Esikoisesta lähtien olemme käyttäneet silloin tällöin Muumivaippoja, jonka kanssa lähdinkin nyt yhteistyöhön mielelläni. Esikoisella käytimme Muumeja oikeastaan vain isompana, kun vaippoja tarvittiin enää lähinnä öisin. En ajatellut asiaa sen suuremmin, kaupasta vain ostettiin Muumia sen hauskan kuosin, mieleisen hinnan, sekä imukykyisyyden vuoksi. En tuolloin oikeastaan ajatellut muutenkaan vaippa-asioita sen tarkemmin. Sitä käytettiin mikä oli todettu hyväksi.

Nyt kolmannen lapsen kohdalla olenkin jo hyvin tietoinen erilaisten vaippojen laadusta. Saimme testiin nuorimmallemme Muumeja. Sen lisäksi, että ne pitävät vahingot lähes täysin sisällään, eikä pojan peppukaan punoita (toisin kuin erään kilpailevan vaippamerkin verkkomaisesta sisuksesta) ollenkaan, ovat Muumivaipat vastuullisesti valmistettuja. 



Muumivaipat valmistaa Delipap Oy, joka on Suomen ainoa kertakäyttövaippojen valmistaja. Delipap Oy:n tärkeimpiä arvoja ovat suomalaisuus, ympäristövastuu, sekä korkea laatu. Ja kieltämättä nämä kyllä näkyvät vaipoista jo ensikokeilulla ja vilkaisulla seuraavista merkeistä.



  • Delipap toimii yhteistyössä Suomen allergia- ja astmaliiton kanssa, tuotteet eivät siis sisällä hajusteita tai lisäaineita, jotka voisivat ärsyttää herkkää ihoa. Vaippojen valmistuksessa käytetään ainoastaan suomalaista selluloosaa (joka sekin saadaan tarkoin sertifioiduista metsistä), joka valkaistaan kloorin sijaan ympäristö- ja ihoystävällisellä 100% hapella.
  • Vuonna 2006 Delipap sai Joutsenmerkin ympäristövastuullisuudesta hygieniatuotteiden valmistuksessa. Delipap huomioi kaikessa valmistuksessaan ympäristövaikutukset pyrkien aina parantamaan entisestään. Muumi-vaippapaketit muuttuivat biohajoaviksi vuonna 2009, jolloin paketin voi uusiokäyttää esimerkiksi biojätepussina! Valmistuksessa on vuodesta 2010 saakka käytetty vesivoimalla tuotettua sähköä, josta ei synny lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi kaikki tuotantojäte poltetaan energiaksi tai kierrätetään. 
  • Delipap on perustettu vuonna 1978 ja on siitä lähtien toiminut suomalaisena perheyrityksenä, siitä on ansaittuna Suomalaisen työn merkki. Delipap valmistaa kaikki tuotteensa Suomessa, jolloin taataan työpaikat kotimaassa, sekä lyhyt matka kaupan hyllylle.

Muumikuosit ovat lasten mieleen, laatu, kotimaisuus ja ympäristövastuullisuus, sekä hinta vanhempien mieleen. Ei huono ollenkaan! 



Vaippojen lisäksi saimme testiin Delipap Oy:n Helmi baby-tuotesarjan tuotteita. Kertakäyttöisiä ruokalappuja, vaipanvaihtoalustoja, kosteuspyyhkeitä, sekä liivinsuojia. Ruokalappuja lukuunottamatta kaikkia muita on jo päästykin testaamaan. Vaipanvaihtoalustat pakattiin heti hoitolaukkuun kyläilyjä ja muita reissuja varten,  kätevää kun voi sotkun tullessa heittää koko alustan pois. Liivinsuojatkin ovat päässeet jo käyttöön, eikä niistäkään ole mitään huonoa sanottavaa. Oikein hyvin ajavat asiansa! Kosteuspyyhkeet ovat pehmeitä ja hajusteettomia, lisäksi pakkaus on kätevä uudelleen suljettava. Näitä meillä käytetään moneen muuhunkin kuin vain vaipanvaihdon yhteydessä. Ruokalaputkin kurkkasin ja kerrankin voi sanoa niissä olevan järkeä. Usein erityisesti kankaiset ruokalaput valmistetaan niin, että niissä oleva tasku on huonosti auki ja sitä saa kädellä availla paremmin moneen kertaan ruoan valuessa mihin sattuu. Näissä kertakäyttöisissä ruokalapuissa tasku onkin nurjalla puolella, josta se käännetään etupuolelle, jolloin se jää tukevasti auki itsestään. Samoin kätevää on se, että ruokalapun kiinnitys ei tule niskan taakse, vaan tarroilla selkäpuolelle. 



Kiitos tämän kokeilun, meillä käytetään jatkossakin Muumeja. Lapsiperheelle hinta on suuri tekijä ja Muumeissa se on erittäin kilpailukelpoinen, jopa edullinen suhteessa laatuun ja muihin vaippamerkkeihin. 

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

DIY rintakukka helposti ja edullisesti

Aluksi vähän epäröin itseäni, mutta tämä oli niin helppoa, että halusin jakaa oman ohjeeni muillekin rintakukkaa miettiville. Meidän häissämme (reilu kuukausi, iik!!) rintakukat tulevat tietysti sulhasen lisäksi pojillemme, sekä bestmaneille. Yhteensä kuusi kappaletta. Pahoittelut heikosta kuvanlaadusta, innostuin tekemään nämä keskellä yötä, joten valaistuskin oli vähän mitä oli..



Tarvitset:
Vaahtomuoviruusuja (6kpl 1,90e Finnmarilta ehdottomasti kauneimmat ja edullisimmat)
Muovisia/silkkisiä lehtiä (3,99e kasvi, josta tulee 3 lehteä, Ikea)
Kuumaliimaa + kuumaliimapistoolin
Vieheneuloja (2kpl 1,90e, Ruusutarha)
Silkki- tms. nauhaa (3,95e 9m, Sinooperi)

Varmista kuumaliimalla, että ruusut pysyvät varressaan kiinni. 
Leikkaa lehti irti varrestaan ja kiinnitä kuumaliimalla ruusuun.



Tarkista, että ruusun varsi on mahdollisimman suora, liimaa se vieheneulaan.
Yritä olla polttamatta sormiasi!
Kieputa ylijäänyt varsi vieheneulan ympärille liiman kuivuttua. 
Viimeistele haluamallasi nauhalla, varmista nauhan pysyvyys lisäämällä takapuolelle pieni tippa kuumaliimaa.
Valmista!



Yhden rintakukan hinnaksi jäi noin 3e, kun kuumaliima jätettiin laskuista pois. 
Vielä olen kahden vaiheilla lisäänkö kukkiin valkoiset helmet keskelle, jolloin ne mätsäisivät kivasti oman kimppuni, sekä kaasojen rannekukkien kanssa.

Mitä mieltä olette, helmillä vai ilman?

maanantai 19. kesäkuuta 2017

Koru äidinmaidosta

Postaus toteutettu yhteistyössä Suomen ainoan äidinmaitokoruvalmistajan, Jasmin Designin kanssa.

Esikoisesta lähtien olen pitänyt oikeastaan itsestäänselvänä, että tulen imettämään. Kukaan lapsistamme ei ole saanut korviketta, eikä toivottavasti tule tarvitsemaankaan, en pidä korviketta edes vaihtoehtona. Imetykset ovat sujuneet erinomaisesti ja uskon, että tämän uusimman tulokkaankin kanssa tulee jatkumaan ihan mukavasti. Mikäs tässä. 

Halusin ostaa itselleni jotain ja olin jo hetken haaveillut Jasmin Designin äidinmaitokorusta. Se ei ole koru, jossa maito hölskyy lasipallossa, vaan se on koru, johon äidin omaa maitoa on sekoitettu koruhartsin kanssa ja valettu koruksi. Koru tosiaan valmistetaan jokaisen omasta maidosta, joten se on aina yksilöllinen niin väriltään, kuin tasaisuudeltaankin. Malleja on monenlaisia (voit katsoa niitä täältä), niin kaula-, kuin korvakoruja, sekä sormuksia. Lisäksi on mahdollista suunnitella kultasepän kanssa täysin yksilöllinen äidinmaitokoru/-esine.



Itselleni valitsin Köynnös-mallisen korun, jonka kaveriksi kolme valkeaa helmeä kuvastamaan kolmea imetettyä poikaani. Helmet voi jättää kokonaan pois tai niiden tilalle voi valita vaaleanpunaisen tai vaaleansinisen Swarovskin kristallin. Kiitos vartalolleni siitä, että se toimii kuten kuuluukin, sen ansiosta olen saanut ruokittua kaikki lapsemme täysin äidinmaidolla. Itselleni henkilökohtaisesti imetys on todella tärkeä asia ja olisin varmasti ollut hyvin pettynyt itseeni, mikäli imetys ei olisikaan jostain syystä onnistunut. Ja onhan tuo koru ihan mielettömän kaunis, vau! Odotinkin kaunista korua, mutta sen saatuani käsiini oli se vielä kauniimpi kuin kuvassa. Ja ajatuksena äidinmaitokoru kuvastamassa lukuisia imetyshetkiä lasteni kanssa, ne ovat parasta. 



Käytännössä korun suhteen homma menee niin, että tilaus tehdään verkkokaupan kautta, jonka jälkeen saa ohjeet maidon toimitukseen. Maito toimitetaan kultasepälle niin, että se lähtee postin mukana mahdollisimman pian eteenpäin, pakastettukin maito käy oikein hyvin (tuolloin koru on väriltään hieman haaleampi), sähköpostiohjeessa saa ohjeet myös maidon pakkaamiseen, jotta se ei pääse vuotamaan matkan aikana. Maidon toimituksesta menee noin parisen viikkoa, kunnes koru tulee postitse kotiin.


perjantai 16. kesäkuuta 2017

Vauva 2 kuukautta, mitä meille kuuluu?

Nuorin on täyttänyt kaksi kuukautta, vasta kaksi! Ihan kuin hän olisi ollut kanssamme jo ainakin tuplaten tuon ajan, kun taas toisina hetkinä tuntuu kuin hän olisi juuri syntynyt. Miten meillä sitten menee? No, päivät menevät valtavaa vauhtia, kolmen lapsen äitinä hommaa riittää, mutta olen onnellinen. Olen tottavie niin onnellinen näistä ihanista pojistani, vaikka veljesten väliset pienet kiusaamiset toisinaan ärsyttävätkin, mutta ne kuuluvat asiaan. Ja hei, jos suurimmat murheet ovat sisarusten väliset riidat, niin voi sanoa menevän hemmetin hyvin, eikö?

Nuorimman syntymän jälkeen arki on toki muuttunut vauvantahtiseksi, mutta olen positiivisesti yllättynyt miten hyvin meillä sujuu. En ole kokenut minkäänlaista baby bluesia tai synnytyksen jälkeistä masennusta. Alkuun läheisten kyselyt ja huolehtivaisuus saivat toisinaan jopa verenpaineeni nousemaan, sillä vaikka tiedän heidän tarkoittaneen vain ja ainoastaan hyvää, koin, että minut nähtiin heikkona, kun parhaillaan useaan otteeseen päivässä meiltä kyseltiin miten pärjäämme tai jaksamme. En ole kokenut missään vaiheessa, ettemme pärjäisi, joten tuntui hassulta vastailla niihin kyselyihin. Ehkä sitten näytimme niin väsyneiltä, en tiedä. Suurperhekään kolmilapsinen perhe ei ole, joten ei se oikein sitäkään voi olla. No, ei ainakaan voi sanoa etteikö meillä olisi huolehtivaa tukiverkostoa :) Ihania ovat!

Isommat pojat ovat ottaneet pienimmän vastaan upeasti, ei mitään mustasukkaisuutta. Katsotaan muuttuuko tilanne (ja varmasti muuttuu), kun pienin lähtee liikkeelle. Ihmettelen, jos uhman tavoittama herra N ei tuolloinkaan mustasukkaile millään tavalla. Toiselle luokalle menevä vanhinkin on ottanut isoveljen roolin jälleen upeasti ja niin innoissaan salailee vauvan tulevaa nimeä, voi rakkaat! Olemmekin tietoisesti välttäneet lauseita, jotka menevät tyyliin "Äiti ei nyt voi, koska vauva...", ettei varsinkaan pienempi veljistä ala kohdistaa mitään epämukavaa vauvaa kohtaan. Samoin olemme antaneet veljeksille etuoikeuksia, esimerkiksi he olivat ensimmäiset, jotka saivat tietää vauvan nimen. Ja tulevat kuivaamaan vauvan pään kasteessa, sekä pesemään vauvan hampaan, sitten kun sellainen puhkeaa ikenen läpi. Kaikenlaista pientä, mutta tärkeää, isoveljille etuoikeutettua asiaa. He saavat kokea itsensä tärkeiksi.



Sitten tämä meidän kaksi kuukautta vanha murumme, hän on aivan ihana tapaus. Helppo, perustyytyväinen vauva. Iltaisin monesti hän kukkuu hereillä yhdeksän ja kahdentoista välillä vaatien huomiota, joten rauhalliset kahdenkeskiset illat miehen kanssa ovat jääneet vähälle. Yöllä vauva herää syömään ehkä muutaman kerran. Tarkkaa määrää en itsekään tiedä, sillä käytännössä yöheräämiset menevät niin, että vauvan herätessä ensimmäisen kerran otan hänet väliimme, annan rinnan ja jatkan itse unia. Seuraavilla syötöillä hän onkin jo välissämme, enkä aamulla muista heräämisten määrää. Hyvät unenlahjat ovat suuri apu vauva-arjessa. Olisi kovin mukava, jos vauvan rytmiä saisi aikaistettua edes parilla tunnilla, kun nyt hän menee noin puoliltaöin nukkumaan ja heräilee yöunilta 10-11 välillä.

Alusta alkaen ollaan menty täysimetyksellä ja tavoitteeni onkin jälleen puolen vuoden täysimetys ja sen jälkeen jatketaan hamaan tulevaisuuteen kiinteiden ohella, mieluusti sinne maailman terveysjärjestön suosittelemaan kahteen ikävuoteen saakka, jonne pääsimme keskimmäisenkin kanssa. Tällä kerralla en ole luovuttanut maitoa Tyksiin ja kieltämättä olen potenut siitä huonoa omaatuntoa, maitoa kun riittäisi, mutta aikaa ei. Kolme lasta, lähestyvät häät, ristiäiset ja keskimmäisen synttärit. Näiden kaikkien jälkeen vauva onkin jo sitä suositeltua maidonluovutusikää (3kk) vanhempi. Häiden jälkeen kun viimein voisin edes harkita asiaa.

2kk neuvolassa mitat olivat 7,665kg ja 62,5cm, yläkäyrällä mennään, meidän oma Michelin-ukko. Kovasti hän jo punkee pystyyn, makuuasento on ihan tylsä sylissäollessa. Onneksi nyt viimein hän on alkanut viihtymään lattiallakin paremmin, vielä muutama viikko sitten tuli heti huuto, kun hänet laski leikkimatolle edes hetkeksi. Ai niin! Yksi tämän ikävaiheen ihanuuksista on tietysti se suloinen hampaaton hymy! Voi että! Ja siihen päälle jokeltelu hyväntuulisena ja vanhempia viedään kuin pässiä narussa.

Ristiäispapin tapasimme eilen, meillä kaste siis tapahtuu hieman tavanomaista myöhemmin, sillä juhlimme keskimmäisen synttärit samalla heinäkuun alkupuolella.  Nimeä joudutte siis vielä tovin odottamaan, mutta kyllä se sieltä!

lauantai 3. kesäkuuta 2017

Hääkutsut, sekä hääinfot lopullisessa muodossaan

Lupasin näyttää teille lopulliset hääkutsumme, kun ne on lähetetty. Lähetyksestä on jo hyvä tovi ja osa on ilmoittautunutkin jo. Melkein unohdin postata näistä valmiista versioista, hups :) 

Pohjan toteutin Vistaprintillä ja Canvalla, suoraan samanlaista pohjaa ei siis ole missään saatavilla. Kutsut tilasimme Vistaprintiltä, harmiksemme ne jäivät hieman turhan hailakoiksi, kontrastia olisi saanut olla enemmän. Emme kuitenkaan lähteneet reklamoimaan tai mitään, kyllä niistä asia tuli selväksi kuitenkin ja olivat ihan kauniita noinkin. 







perjantai 2. kesäkuuta 2017

Superfoodia luonnosta - pehmeät nokkossämpylät

Taas se aika vuodesta, kun tuo alkukesän oma superfood - nokkonen heräilee. Parhaimmillaan ruoanlaittoon nokkonen on nuorena alkukesästä, joten näihin aikoihin on juuri oikea hetki poimia sitä talteen!  5-10cm versot voi poimia varsineen, isommista kannattaa hyödyntää vain lehdet ja nekin ennen kukintaa. Nokkonen sisältää reilusti kalsiumia, valkuaisaineita, kuitua, rautaa ja vitamiineja. Ennen nokkosen käyttöä se tulee ryöpätä, eli keittää pienessä määrässä vettä ja valuttaa vesi sitten pois. Tuolloin nokkosen polttavuus katoaa ja se on oikein hyvää ruoanlaittoon.



16 sämpylää


6 dl maitoa
2 pussia kuivahiivaa
2 tl suolaa
2 tl sokeria
14 dl jauhoja / hiutaleita
1,5-2 litraa tuoretta nokkosta
120 g voita / margariinia



1. Lämmitä maito haaleaksi.
2. Sekoita kuivat aineet keskenään, itse käytän vaihdellen eri jauhoja / hiutaleita, tällä kerralla laitoin osan vehnäjauhoja, osan ruisjauhoja, sekä kaurahiutaleita.
3. Lisää kuivat aineet hiljalleen sekoitellen maitoon.
4. Ryöppää nokkoset ja lisää ne paloiteltuna taikinaan
5. Lisää huoneenlämpöinen rasva ja vaivaa, kunnes taikina irtoaa kulhon reunoista. 
6. Peitä liinalla, anna kohota kaksinkertaiseksi.
7. Vaivaa, tee 20 sämpylää, jauhota ne ja anna kohota liinan alla.
8. Paista 250-asteessa noin 10-15 minuuttia, kunnes sämpylät ovat kauniin kultaisia.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...