Kaksplus.fi

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Häävalmisteluja - kylttejä tienvarsille ja pihapiiriin

Koska juhlapaikkaamme sopii täydellisesti rouhea maalaisromanttinen teema ovat tienvarsikylttimmekin samaa teemaa. Montaa kylttiä matkanvarrelle ei tarvita, sillä reitti kirkolta juhlapaikalle on lähes suoran tien varrella, eikä matkakaan kovin montaa kilometriä ole.


Lisäksi juhlapaikkamme pihalle pystytämme heinäseipään, johon tulee viittoja pihapiirissä oleviin paikkoihin, kuten tupakkapaikka, leikkialue, photobooth ja piilopullo. Näihin riittivät hieman pienemmät kyltit.

Kyltteihin sopivat vanhat laudanpätkät löytyivät sopivasti appiukon kätköistä ja maalia löytyi tilkka omista säästöistämme. 

Ensin tekstien kokoa oli hyvä mallailla liiduilla.

Lopulta liidun päälle maalattiin. Maalin kuivuttua liidut lähtivät kätevästi kostuttamalla.

Näistä tuli ihan täydelliset! Sopivan vanhan ja rouhean näköiset. Samalla tyylillä tulevat pöytänumerot, jotka yksi kaasoistani maalasi. Aivan ihanaa tämä kaikki tohina, esteiden tutkintakin on laitettu vireille ja osa vieraistakin on jo ilmoittanut osallistuisestaan - ai niin, pitikin julkaista lopullinen kuva kutsuista ja infolapuista! Ne seuraavaksi. 

lauantai 13. toukokuuta 2017

Joko teillä nukutaan hyvin?

Vastasyntynyt vauva on ihana, pehmoinen, suloinen ja niin valloittava! Vauva-arki tuo kuitenkin mukanaan myös yöllisen elämisen aivan eri tavalla. On yösyöttöjä, itkuisuutta, hereillä oloa ja niiden myötä tietysti väsyneitä vanhempia. Olin kuullut paljon positiivista niin kutsutuista kapalopusseista ja sainkin Baba Expressiltä testiin Love To Dream Swaddle Up-kapalopussin, joka on ollut käytössä nyt kolmisen viikkoa.

Kapalopussin tarkoitus on auttaa vauvaa nukahtamaan ja nukkumaan rauhallisemmin. Asento pussissa jäljittelee vauvan luonnollista uniasentoa, jolloin kädet ovat kasvojen molemmilla puolilla. Vauva pystyykin halutessaan hieromaan kasvojaan tai viemään käden suuhun ja rauhoittamaan itse itsensä takaisin uneen.




Ensimmäinen testikerta oli täysi fiasko, vastasyntynyt poikamme oli niin herkkä hamuamaan, että hermostui välittömästi, kun kädet olivat kokoajan niin lähellä saatavilla. Sen jälkeen onkin sujunut paremmin, todella hyvin oikeastaan. Hamuamisrefleksi on hieman hellittänyt ja hän rauhoittuu kapalopussiin todella kivasti. Kapalopussin ideoija on fiksusti huomioinut kaksisuuntaisen vetoketjun. Vaikka pussista riisuminen käykin nopeasti, on silti kiva, kun ei tarvitse riisua koko pussia vaihtaakseen vaipan. Lisäksi kaksisuuntaisesta vetoketjusta on hyötyä, jos haluaa käyttää kapaloa esimerkiksi vaunuissa ollessa, sillä takapuolella on turvavyön mentävä kolo ja vetoketjun voi jättää hiukan raolleen, niin turvavyön saa suljettua. 


Swaddle Up -kapalopussin koko määriytyy lapsen painon, sekä pituuden mukaan. Meillä oli kokeilussa S-koon kapalopussi, joka menee 3-6kg painoiselle ja maksimissaan 58cm pitkälle lapselle. Mitä suurempaan kokoon siirrytään, sitä avonaisemmaksi pussi muuttuu, viimeisin pussin muoto on unipussi, joka menee noin 3-vuoden ikään saakka.



torstai 11. toukokuuta 2017

Vaatekaappi päivittyy kirppiskierroksella

Hiljalleen olen päivitellyt poikien vaatekaappeja ja käynyt läpi pienempiä ja kevyempiä vaatteita. Se tarkoittaa huomattavasti tyhjentyneitä hyllyjä ja suunnitelmia kirppispöydän varaamisesta. Kesäkuun alkuun voisinkin varata Seesamista pöydän ja täyttää sen kesävaatteilla, mikäli niitä riittää tarpeeksi. Esikoiselta on säästetty melko paljon nuoremmille, mutta kieltämättä mieleni on muuttunut vuosien saatossa lastenvaatteiden suhteen. Enää uusretrot ja kirkkaat värit eivät iske vaan neutraalimmat vaatteet ovat löytäneet paikkansa poikien vaatekaapeista. Selkeitä suosikkejani ovat tällä hetkellä mm. KappAhlin Newbie, Gugguu, Kiddow, Papu, Tobias and the bear, Pomp de Lux jne. Lisäksi Lindexiltä ja Henkkamaukalta tekee toisinaan hyviä löytöjä. 

Sitten niitä löytöjä, viime viikolla kävin samaisella kirppiksellä (Seesamissa, kuten aina...) ja löysin esikoisellekin muutaman paidan, rasti seinään! Kuvissa kuitenkin tämän viikon löydöt, onnistunut kierros sekin, hintahaarukka oli 2-8e/kpl, eli edullisesti löytyi.

Lindexiä ja Pomp de luxia

Newbietä, sekä Henkkamaukkaa

Gugguuta ja Mini Rodiniakin löytyi, Rodinin kuosit eivät yleensä ole olleet mieleeni, mutta tämä oli kiva!


torstai 4. toukokuuta 2017

Ainun tuotteet vauvaperheille + arvonta!

Kun meiltä vielä uupui pieniä päivittäistavaroita vauvaa varten sain Ainulta aivan ihanan paketin sisältäen kaikenlaista tarpeellista vauvan alkuhetkiä varten. Kokosinkin tuotteista teille tähän vinkkilistan, johon on koottu Ainun lapsiperheille suunnattuja tärkeitä tuotteita.



Noloa myöntää, mutta olen aivan ummikko tuttipullojen käytössä, sillä aiemmat lapseni olen täysimettänyt, jonka jälkeen on siirrytty juomaan suoraan mukista. Tämän takia todella suuri plussa Ainun koliikkipullossa olevasta käyttöohjeesta, oikeasti! Lisäksi pullo on helposti steriloitava, sillä pohjaosa irroitetaan, päälle laitetaan hieman vettä, tuttiosa, sekä itse pullo ja korkki. Lopuksi pulloa käytetään 3 minuutin ajan mikrossa ja valmista on! Tietysti mielellämme käytämme koliikkipulloa masuvaivojen ehkäisemiseksi. Tämän vauvan kanssa on tarkoitus opetella pullolle ennen häitä, harjoittelu onkin jo hiljalleen aloitettu ja maitoa lypsetty talteen sitä varten.

Ainulta löytyy myös valtava valikoima erilaisia tutteja, joista meillä on nyt käytössä ensitutit, sekä MAM start-tutit. Nämä ovat molemmat tarkoitettuja pienille vauvoille, mutta eroavat toisistaan siten, että MAM start-tuttien imuosa on suora, kun taas ensituttien on anatominen. Kokeilemalla selviää minkälainen tutti sopii millekin vauvalle. Lisäksi MAM start-tuteissa tuttinauha kiinnitetään nupin ympärille, kun taas ensituteissa renkaaseen. MAM start-tuteissa tulee säilytysrasia mukana, siinä sujuu myös sterilointikin. Tärkein eroavaisuus on varmasti imuosassa, meillä MAM start-tutit ovat kelvanneet hyvin, kun taas ensitutit eivät ainakaan vielä ole oikein tehneet kauppaansa. Tosiaan tämä on täysin yksilöllistä mikä kenellekin vauvalle kelpaa.

Ensilusikka on tarpeellinen heti, kun lapselle aletaan antaa D-vitamiinitippoja. Tipat on kätevä mitata silikonisen pehmeään lusikkaan ja sujauttaa suuhun. Toisin kuin jotkut joskus ovat yrittäneet sihdata tippoja suoraan suuhun, sotkien tietysti joka paikan, hups... Eipä koskaan ennen käynyt mielessäkään mitata tippoja ensin lusikkaan, haha!



Perinteinen Ainu-pupu. Tarvitseeko edes selitellä? Netti on täynnä äitejä, jotka keräävät näistä kaikki mahdolliset värit! Itse tutustuin Ainu-pupuun ensimmäisen kerran, kun anoppini toi esikoiselle sellaisen sairaalaan. Ajan myötä pupu ristittiin Mössöksi, sillä esikoiseni vauvana "mössötti" (hinkkasi pupun korvia kasvoihinsa) aina nukahtaessaan. Kerran pupu on jouduttu pesemään, kun se alkoi jogurttiin sotkeuduttuaan haisemaan aivan hirveältä. Ajan myötä tullut harmaa väri ja vähän kulahtanut ulkonäkö vain tekivät Mössöstä entistä rakkaamman. N sai tietysti myös syntyessään oman Ainu-pupunsa ja tietysti tämä uusin tulokas. Tällä hetkellä perinteisten pupujen rinnalla on myynnissä hauskoja juhlavia pupuja, kuten tämä meidänkin oma kravatteineen on. Lisäksi vaihtoehtounikaverina toimii hyvin viidakkoaiheinen unirätti, niistä on valittavana seepra, norsu tai kirahvi.



Päivittäisistä hygieniatarvikkeista meillä ehdottomasti pisimpään ja eniten käytettyjä ovat puhdistuspyyhkeet. Vauva-ajan jälkeenkin ne ovat todella käteviä. Kuinka monet kerrat autossa on sotkut siivottu matkalla tai suupielet pyyhitty kylässä. Joka naisen käsilaukusta pitäisi aina löytyä paketti puhdistuspyyhkeitä, vaikka ei äitihenkilö olisikaan. Pikkuvauvalla puhdistuspyyhkeet toimivat toki myös vaippa-alueelle oikein hyvin, jos pepunpesupaikkaa ei ole lähistöllä ja olempa lukenut netistä monennäköisiä positiivisia tarinoita näiden käytöstä jos johonkin tahroihin, ei vain lasten aiheuttamiin. Päivittäisiin hygieniatarvikkeisiin lukeutuvat ehdottomasti myös Ainun vauvojen pumpulipuikot, jotka on muotoiltu niin, etteivät ne pääse vahingossakaan luiskahtamaan liian pitkälle korvaan. Pumpulipuikot toimivat myös erittäin hyvin navan puhdistamisessa. Näitä meillä on joskus ollut ennenkin ja olen kyllä tykännyt kovasti. Vanutyynyt taas ovat oikein omiaan vauvojen herkkien silmien puhdistamisessa, kädenlämpöiseen veteen kostutetulla lapulla silmät pyyhkäisemällä on hyvä aloittaa jokainen aamu. Erityisesti, kun vastasyntyneen silmät saattavat rähmiä alkuaikoina reippaammanlaisestikin.



Kiitos Ainulle ihanasta pakkauksesta ja oikein mielelläni kerroin kokemuksiani, jotka olivatkin hyvin positiivisia. Meillä on aina tykätty Ainun tuotteista, eikä tälläkään kerralla tarvinnut pettyä. Tuttipulloakin opin oikein hyvin käyttämään, eipä se mitään rakettitiedettä ollutkaan ;)

Tähän loppuun vielä teille lukijoille ihana yllätys - sain arvottavakseni 3kpl Ainun tuotepaketteja!


1. arvan saat kommentoimalla tätä postausta
2. arvan saat liittymällä lukijakseni joko täällä blogissa (lukijat-kohta sivupalkissa), facebookissa tai instagramissa.

Jätäthän kommenttiin tiedon arpamäärästäsi, sekä toimivan sähköpostiosoitteesi - otan voittajaan yhteyttä sähköpostitse.

Arvonta-aika alkaa nyt ja päättyy äitienpäivänä, eli sunnuntaina 14.5. klo 23:59!

Testattavat tuotteet saatu yhteistyönä Ainulta. 

perjantai 28. huhtikuuta 2017

Viimeisen raskauden haikeus

Hieman haikea olo, perheemme tuntuu nyt täydeltä, ei enempää lapsia. Viimeinen raskaus oli ja meni, olin alusta asti siihen asennoitunut viimeisenä raskautena ja osasin nauttia asioista sen mukaisesti. Olen aina nauttinut raskausajasta, potkuista ja tuntemuksista. Tottakai on ollut myös kolotuksia, kipuja ja vaivoja, mutta pääasiassa olen pysynyt positiivisena. Paljon on tullut opittua raskauksien aikana, raskaus ei ole itsestäänselvyys, se on etuoikeus - lahja.

Tämän vauvan kasvun myötä saamme myydä lastenvaatteita ja -tarvikkeita pois. Ei enää tule ketään kenelle säästää. Huh. Tähän mennessä ne herkuimmat on säästetty tuleville pienokaisille, mutta tosiaan nyt säästöön jätetään vain muutama hassu, tunnearvoltaan tärkein vaate ja tavara. 





Viimeisen kolmanneksen aikana koettiin monenlaista, vauva ehti joitakin viikkoja majailemaan perätarjonnassa, todettiin raskausdiabetes, sitten tietysti alati kasvava vatsa, turvotukset, hemoglobiinin lasku rautavalmisteesta huolimatta, yksi turhauttava käynnistyspäivä päätyen kotiin nukkumaan ja tietysti loppuhuipennuksena täydellinen pikkuinen poika.

Ristiäisiä aloin valmistelemaan jo raskausaikana, ne tullaan pitämään N:n 3v synttärien yhteydessä. Kutsukortit on tilattu. Nimi on valmiina, eikä se tule olemaan Ukko, vaikka viimeaikoina olemmekin vauvaa Ukoksi kutsuneet. Itseasiassa eilen esikoisemme keksi, että vauvan nimeksi voisi tulla Ukko-Lutuna, aika ihana! Kakku on suunniteltu, tulen tekemään sen itse, kuten aiemmatkin ristiäiskakut. Mekoksi tulee mieheni suvun kastemekko, kuten muillekin lapsillemme, nauhojen väriä tosin emme ole vielä päättäneet. Meillä on ollut tapana säästää mekosta nauhat pojille, koska en tiedä tulevatko he koskaan enää kyseistä mekkoa näkemään. Sääli sinänsä, kun minulla olisi kaapissa oma vanhani, äitini häämekosta tehty kastemekko, joka olisi voinut periytyä pojista eteenpäin. Toivottavasti periytyykin, vaikka ei ole pojillamme ollutkaan. 

Raskausaikaa tulen kaipaamaan haikeudella, mutta on se vain ihana ollut päästä ulos ja lenkille! Varsinkin nyt, kun kevät on kunnolla puhjennut kukkaan. Pihamme maasta puskee yhtäkkiä krookuksia, narsisseja, sekä helmililjoja. Katujen varsilta löytyy valtoimenaan leskenlehtiä ja kaikenlaiset pikkueläimet ovat heränneet. Ihana muistella suurta masua ja niitä potkujen tuntemisia. Onneksi olen kirjannut kaikista raskauksista odotusajan päiväkirjaa, jos oikein kova haikeus iskee, niin avaan sen ja luen läpi. Tällä hetkellä olo on kuitenkin hyvä näin.

keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Kotitekoinen sima kruunaa vapun!

Vappu lähestyy, meillä se näkyy kotona serpentiinein ja ilmapalloin, lisäksi keittiössä 8 litraa valmistuvaa simaa tekee oman ihanan tuoksunsa. Meillä sima valmistetaan aina itse. Vuosien mittaan on kyllä tullut maistettua kauppojenkin erilaisia simoja, mutta mikään ei vedä vertojaan kotitekoiselle tuiki tavalliselle simalle - nam!

Jos vielä et ole tehnyt, niin hyvin ehdit edelleen!


4 litraan simaa tarvitset:

4 litraa vettä
250 g fariinisokeria
250 g sokeria
2 sitruunaa
herneenkokoinen nokare tuorehiivaa
rusinoita

Kaada sokerit suureen astiaan. Kiehauta puolet vedestä ja kaada sokerien päälle. Lisää loputkin vedet ja toisesta sitruunasta puristettu mehu. Pese ja viipaloi toinen sitruuna siman pinnalle. Liota hiiva pieneen vesitilkkaan ja lisää se kädenlämpöisen siman joukkoon. Malta odottaa rauhassa, että sima jäähtyy kädenlämpöiseksi, muutoin hiiva kuolee, eikä sima lähde käymään.

Peitä astia esimerkiksi leivinpaperilla, anna sen olla huoneenlämmössä noin vuorokausi, pullota. Lisää jokaisen pullon pohjalle jokunen rusina ja pari teelusikkaa sokeria.

Pullotettu sima valmistuu huoneenlämmössä noin kolmessa päivässä ja jääkaapissa noin viikossa. Kun rusinat nousevat pintaan on sima valmista. Muista avata korkkeja hieman kerran-pari päivässä, sillä paine pulloissa kasvaa siman käydessä.

Säilytä valmis sima jääkaapissa.



Mitkä ovat teidän perinteenne siman suhteen? Kuulisin mielelläni erilaisia ohjeita valmistuksen suhteen. Miten sinä valmistat siman?

maanantai 24. huhtikuuta 2017

Käyttökokemuksia kätkythälyttimestä - toimiiko se todella?

Aikaisemmin kirjoittelinkin siitä, kuinka pidimme ehdottoman tärkeänä Nannyn hankkimista uudelle vauvallemme. Vauva syntyi pari viikkoa sitten ja nyt voin kirjoittaa käyttökokemuksiamme.



Ihan pienellä vauvalla hälytin suositellaan pidettävän esimerkiksi petauspatjan alla, sillä kevyen vauvan paino ei välttämättä koko patjan läpi välity kunnolla. Asetimme alkuun hälytinpatjan siis petauspatjan alle, vaikka kokeilimme kyllä, että se olisi toiminut myös patjan läpikin. Johto pujoteltiin kulkemaan patjan alta niin, ettei vauva vahingossakaan pääsisi siihen käsiksi. Johdon loppupätkä kiedottiin ohjeen mukaisesti sängyn pinnaa kiertäen hälytinyksikköön kiinni.

Asentaminen oli todella yksinkertaista. Paristot hälytinyksikköön, hälytinpatja paikoilleen ja johdon pujotus - tadaa! Sitten toki vielä testaus ennen käyttöä, hyvin toimi. 

Tällä hetkellä testausta on takana vajaan pari viikkoa, hälytin ei ole kertaakaan hälyttänyt tositilanteen vuoksi, mikä tietysti on positiivista. Muutaman kerran on käynyt niin, että olen unohtanut sulkea hälyttimen ottaessani vauvan pois sängystä, sitten on hetken kuluttua havahduttu nopeaan piippaukseen ja punaisen valon välkkeeseen, joka tulee ennen varsinaista korkeaa hälytysääntä. Ihan huippua, että meillä hälytin oli hankittuna jo ennen vauvan tuloa, nimittäin kotiuduttuamme sairaalasta oli kotona vastassa hyvin pian flunssa. Rauhoitti mieltämme, kun nuhaisen vastasyntyneen sai laittaa nukkumaan hälytinpatjan päälle ja näin hengitys oli tarkkailussa. Patja on erinomainen hankinta siis vaikka ei varsinaisesti kätkytkuolemaa pelkäisikään.

Pidän siitä, että laite on yksinkertainen ja helppo asentaa. Ehdottomasti positiivista on sekin, että hälytin ilmoittaa kun paristot ovat vähissä, eikä laitetta saa silloin enää käynnistettyä uudelleen. Turvallisuusseikka, kun paristot eivät pääse loppumaan kesken kaiken mitään ilmoittamatta.

Hälytinyksikön valo vilkkuu vauvan hengityksen tahdissa, joten ei tarvitse suotta tökkiä vauvaa hereille, kuten äideillä on monesti tapana. Nyt voin huoletta nukkua tai touhuta omiani, hälytin valvoo lapseni hengitystä puolestani. Itselläni on tapana aina hetki katsoa miten laite lähtee mittaamaan, kun olen laittanut sen päälle. Hyvin vilkkuu, olen positiivisesti yllättynyt ja näillä kokemuksilla voin hyvillä mielin suositella Nannya kaikille.




Hälytin saatu maahantuojalta, Oy Emmu Ab.

torstai 20. huhtikuuta 2017

Voi ei! Vauvalla ikää viikko ja perheessä jyllää flunssa!

Viikko sitten makasin Tyksissä lapsivuodeosastolla, aamupala oli syöty, ihailin täydellistä pientä ryppyistä vauvaa. Ulkonäöltään hän muistutti kaikessa suloisuudessaan punaista, vihaista vanhaa miestä. Perheemme nuorin - työnimeltään Ukko, oli syntynyt illalla.

Eilen iltapäivällä havahduin siihen, että hän tosiaan olisi pian jo viikon ikäinen. Äkkiä virittämään lightboxiin kiva teksti ja syöttämään vauva mukavien kuvien aikaansaamiseksi. Viikko on hurahtanut kovin nopeasti, kotiinlähtöpaino on ylitetty ja muutenkin asiat vauvan suhteen sujuvat oikein mukavasti. Isoveljet ovat ottaneet hänet aivan ihanasti vastaan ja hoitaisivat enemmänkin kuin annettaisiin. Erityisesti 2-vuotias herra N olisi tuon tuosta antamassa tuttia vauvalle, nyt saa olla siis silmät selässäkin, kun hän touhuilee. Todella hyvä fiilis on lasten suhteen kyllä, mitään merkkejä "toi vauva on tyhmä"-kiukuttelusta tai muusta vastaavasta ei ole, eikä niitä kyllä N:n synnyttyäkään ollut. Hyvillä mielin odotellaan siis nuoremman kasvua ja poikakolmikon suhteiden kehittymistä, sekä niitä veljesriitoja. 



Ihanista lapsista ja heidän välisistä suhteistaan huolimatta elämme vaaleanpunaisessa (vai -sinisessä..) vauvakuplassa, jota kuitenkin varjostaa huoli. Lauantaina esikoinen oli melko flunssainen, mutta se on kaiketi menossa hänellä aika hyvin jo ohi. Nyt olemme me muut vielä hyvin flunssaisia, vauvaa lukuunottamatta. Kolme kuumeista, yskivää ja nuhaista ihmistä elää samassa taloudessa vastasyntyneen vauvan kanssa. Voin sanoa, etten ole koskaan ennen pessyt niin paljon käsiäni flunssaa sairastaessaani kuin nyt. Olen tietoisesti myös jättänyt vauvan halailun vähemmälle ja yrittänyt hänet saada makuuhuoneeseen nukkumaan aina, jos hän on nukahtanut syliin.  Niin mieluusti kun pitäisinkin hänet nyt lähellä, niin tämä on välttämätöntä. Noin pieni tartunnan saadessaan menee kovin äkkiä heikkoon kuntoon. Toivotaan, että istukasta saadut hyödyt yhdessä äidinmaidon kanssa auttavat häntä pysymään terveenä. Voi miksi tämän kunnon flunssan piti iskeä juuri nyt! Kevään aikana  erityisesti esikoinen on muutamaankin otteeseen ollut hieman flunssainen, mutta nyt tämä näyttää iskeneen oikein kunnolla. Vielä tovi joudutaan odottamaan vaunulenkille pääsyä ja ihailemaan kauniita aurinkoisia päiviä ikkunoiden läpi, sääli.

maanantai 17. huhtikuuta 2017

Viisi kiloa täyttä kultaa on syntynyt

Tiistaina menimme aamulla sovitusti Tyksiin, vauvan kokoarvio tulisi määrittämään aletaanko käynnistämiseen vai ei. Kaksi viikkoa aikaisemmin oli sanottu, että mikäli kokoarvio nyt 38+4 olisi 4kg tai yli, olisi käynnistämispäätös selvä. No, kippuraista pientä miestä mittailtiin hetki ja arvioksi saatiin 4,3kg. Jes, ei enää kotiin ilman vauvaa! Synnytyskertomuksen kirjoittelen sitten erikseen vielä omaksi tekstikseen, mutta lopulta pieni herra tosiaan syntyi keskiviikkoiltana reippaan miehen mitoin 5040 g ja 55 cm! Kaikki sujui hyvin, raskausdiabeteksen vuoksi vauvan sokereita tarkkailtiin 48 tunnin ikään saakka, mutta koska niissäkään ei ollut mitään moitittavaa pääsimme jo perjantaina illalla kotiin. 



Nyt on muutama päivä harjoiteltu elämää kolmen lapsen kanssa ja ihanaa on. Isoveljet ovat ottaneet uuden tulokkaan todella ihanasti vastaan, vanhempi hyvin vastuuntuntoisena ja huolehtivana, pienempi ihaillen ja silitellen, sekä hieman vielä ihmetellen "Äiti mitä vauva nyt tekee?".
Tästä on hyvä jatkaa.


torstai 6. huhtikuuta 2017

Ensi viikolla synnytyksen käynnistämiseen??

Kolmas täysiaikainen raskauteni, neljäs mahdollisesti tyystin erilainen synnytykseni. Ensimmäinen alkoi vesienmenolla, toinen keskeytettiin vakavan sydänvian vuoksi, kolmas käynnistyi supistuksilla ja tämä neljäs nyt käynnistämällä - ellei tässä viikon sisällä vielä synnytys ala spontaanisti tai vauva ole ensi viikolla alle 4kg.

Olen kovin tyytyväinen päätökseen, että mikäli vauva on rv 38+4 noin 4kg aloitamme käynnistyksen, kokoarviossa viime viikolla (rv 36+3) vauva oli jo 3,7kg ja raskausdiabeteshän lapsen kokoon tietysti vaikuttaa. Vaikka olen tiukalla ruokavaliolla ollut ja sokerit pysyneet hyvänä, niin eipä näytä (tämäkään) vauva pieneksi jäävän. Kuopushan oli syntyessään 4650g ja 56cm, eikä silloin edes todettu radia.



Toisaalta on hassua tietää päivä, jolloin synnytystä mahdollisesti aletaan käynnistelemään. Se tuntuu omalla tavallaan deadlinelta To Do-listan suhteen. Vaikkakin edelleenkin toivon mielummin spontaanisti alkavaa synnytystä. Mutta nyt on siivottu varasto, pesty matot, askarreltu pääsiäistä, laitettu keväistä sisustusta, pakattu sairaalakassi ja mitä kaikkea! Vielä toivoisin, että pääsiäiseksi pääsisimme vauvan kanssa kotiin, silloin olisi sopivasti esikoisellakin lomaa koulusta ja hän pääsisi tutustumaan uuteen tulokkaaseen paremmin heti alusta lähtien. Mutta kaikki tämä jää vain nähtäväksi, pelkästään radin takia vauvan sokereita mittaillaan vähintään 48 tunnin ajan syntymästä ja eipä sitä tiedä miten nopeasti synnytys alkaa edes, siihen saattaa mennä useampi päivä.

Käynnistyskivuista olen lukenut monenlaisia kokemuksia ja mieleeni päällimmäisenä ovat jääneet normaalia synnytystä kovemmat kivut. Minullahan käytännössä on yksi käynnistys takanani, mutta koska raskausviikkoja oli tuolloin vain 22, niin en voi siihen oikein verrata. Tuolloin ensimmäisestä cytotecista syntymään meni ehkä 4-5 tuntia, mutta täytyy muistaa lapsen olleen huomattavasti pienempi. Tyksissä minulle puhuttiin mahdollisesta kalvojen puhkaisusta, ballongista, sekä cytotec-tableteista ja niiden eri vaikutustavoista. Toivottavasti paikat ovat tarpeeksi kypsät kalvojen puhkaisuun, kuulostaa melko uuvuttavalta olla useampi päivä sairaalassa odottamassa kunnollista käynnistymistä.



Miten sinä koit synnytyksen käynnistyksen? Miten sinulla käynnistettiin? Miten pian vauva syntyi?

Kuulisin mielelläni tarinoita miten kenelläkin on sujunut ja erityisesti jos on verrata spontaaniin synnytykseen. Vähän kieltämättä jännittää, mutta positiivisella tavalla!

tiistai 4. huhtikuuta 2017

Askartele viilipurkista astia pääsiäisruoholle

Vuosien mittaan olemme kylväneet pääsiäisruohoja mm. maitotölkkeihin ja kananmunankuoriin. Meillä kotona on aina vähän rajoitettua mihin ja miten pääsiäisruohoja voi laittaa, koska meillä asuvat nuo ihanan kamalat kissakaverukset. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun pääsiäisruoho olisi kaiveltuna pitkin pöytää tai vaikka vain maattu littanaksi yön aikana. Se onkin hyvä tekosyy tehdä kivat askartelut vähintään pääsiäisviemisiksi isovanhemmille, yleensä myös kotiin on jätetty jokin askartelu muistoksi.

Tänä vuonna kokeiltiin viilipurkkeja, yleensä kovin harvoin syömme viiliä, mutta nyt olin jostain syystä ostanut lapsille purkit ja pitihän ne saada hyötykäyttöön.

Ruohot ja ohrat kasvoivat kosteassa kelmun alla valoisassa paikassa neljässä päivässä noin 1-3cm pitkiksi. 




Tarvitset:


viilipurkin
keltaista huopaa
silmiksi joko valmiit vilkkusilmät tai vaikka valkoista huopaa + mustan tussin
pienen palan oranssia kartonkia
höyheniä
sakset
liimaa
multaa
pääsiäisruohon tai -ohran siemeniä
kelmua

Piirrä huopaan viilipurkin ulkoreunojen kokoinen pala, leikkaa se. Liimaa pala viilipurkin ulkoreunaan. Valitse tai tee silmät ja liimaa ne paikoilleen. Tee nokalle sopiva pala kartongista, taita ja liimaa se paikoilleen. Liimaa siiviksi ja pyrstöksi höyheniä. Anna kuivua.

Me asettelimme mullan ja siemenet seuraavana päivänä, jolloin istutusastiat olivat jo hyvin kuivuneita. Huolellisen kostutuksen jälkeen peitimme astiat kelmulla, jolloin kosteus pysyy tasaisemmin ja kasvu nopeutuu. Ruohon pitäisi kasvaa noin viikossa jo hyvään malliin.



perjantai 31. maaliskuuta 2017

Sisarusvaunuina Baby Jogger City Select

Tosiaan olen jo aikaa sitten luvannut esitellä teille mitkä vaunut valitsimme tulevalle pienokaiselle. Koska kuopuksemme tarvitsee vaunuja vielä oli päivän selvää, että järkevin hankinta olisi sisarusvaunut. Mieluiten sisarusvaunut, joista saa toisen istuimen pois tarvittaessa, sillä kuopus tosiaan täyttää kesällä kolme, eikä kovin kauaa enää tule omaa istuinta vaunuissa tarvitsemaan. Vaunut ovatkin olleet käytössä nyt alkuvuodesta kuopuksella ja ainakin yhtä lasta kyydittäessä tuntuu hyvältä, vaunut ovat todella tukevat!

City Select yhden istuttavana

City Select makuuasennossa


Olin oikeastaan jo pidemmän aikaa miettinyt Baby Jogger City Select-vaunuja. Tuttavieni hyvät kokemukset ja netistä lukemani arvostelut vain vahvistivat mielipidettäni. Näihin vaunuihin saa vaikka mitä yhdistelmiä (18 erilaista!). Meillä alkuun tulee käyttöön istuimen, sekä vaunukopan yhdistelmä. Samoin istuimen ja kaukalon yhdistelmä on varmasti kätevä kaupoissa liikkuessa. Ostoskärryjen omat vauvanistuimet ovat kuvottavia, enkä niihin halua vauvaa laittaa, joten ehdoton vaatimus oli adapterit kaukalolle.

City Select vaunukopalla ja yhdellä istuimella


Plussaa:


  • Kohtalaisen kokoiset kääntyvät etupyörät
  • Käsijarru
  • Suuri ja suojaisa tavarakori
  • Muunneltavuus, istuinten/kaukalon/vaunukopan siirtely on todella helppoa
  • Istuinten kuomut ovat suojaisat ja uv-suojatut
  • Istuimia on helppo kääntää makuuasentoon
  • Istuinten pituutta on helppo säätää
  • Työntöaisan pituuden säätäminen yhdellä kädellä
  • Kasaaminen huippuhelppoa
  • Vievät vähän tilaa niin kasattuina kuin avattuinakin

Miinusta:


  • Työntöaisaa ei saa taitettua alas, joten esimerkiksi bussin käytävällä saattaa tulla ahdasta
  • Erikseen ostettavat osat, niin sadesuojat kuin muutkin, tuntuu olevan nykypäivän juttu monella merkillä
  • Ei heijastimia
  • Vaunukopan kuomu ei ole kovin suojaisa

City Select on riittävän tilava, mutta silti kapea tupliksi.

Baby Joggerin sivut kertovat City Selecteistä näin:

Baby Joggerin uudet City Select -rattaat ovat ainutlaatuiset monitoimirattaat, joita vanhemmat voivat muunnella tarpeen mukaan lapsen kasvaessa. City Select -rattaat ovat alun perin yksöisrattaat, mutta niistä saa helposti kaksosrattaat ainutlaatuisen patentoidun lisävarusteen ansiosta. Kun perhe kasvaa, voit helposti kiinnittää rattaisiin toisen istuimen ja lähteä kaupungille mukavasti ja tyylillä. Mukavuuden moninkertaistaa Baby Joggerin kuuluisa Quick Fold -tekniikka, joka ainoana maailmassa saa rattaat taittumaan täysin kokoon yhdellä liikkeellä. City Select -rattaista voi koota 18 erilaista yhdistelmää, kuten kaksi auton lastenistuinta tai vaununkopan ja ratasistuimen yhdistelmän. Suuren lisävarustevalikoiman ansiosta City Select -rattaat ovat erinomaisen monipuoliset ja täyttävät varmasti joka perheen tarpeet ja mukavuusvaatimukset.

 

Tuotetiedot:

  • Ainutlaatuinen monitoimimalli, jota voit räätälöidä omien ja lastesi tarpeiden mukaan
  • 18 ainutlaatuista monitoimista yhdistelmää (kaksosratasmuuntosarjaa myydään erikseen)
  • Käsijarru
  • Puhkeamattomat 12 tuuman takarenkaat ja 8-tuumaiset etupyörät, joissa pikairrotustoiminto ja jousitus sekä umpinaiset kuulalaakerit
  • Lapsen mukavuutta parantava jatkettava istuin
  • Ikkunallisen kuomun saa kolmeen asentoon ja sitä voi lisätilan saamiseksi nostaa 5 cm ylöspäin
  • Säädettävät 5-pistevaljaat
  • Säädettävä jalkatuki, joka antaa lisätukea kaikkein pienimmille
  • Teleskooppinen työntöaisa
  • Alla iso tavarakori, johon pääsee käsiksi joka suunnalta
  • Turvahihna, joka pitää rattaat kokoontaitettuina kuljetuksen ajan
  • Kantavuus istuinta kohti 20 kg
  • Paino 12,7 kg

    Kuulisin mielelläni mitkä sisarusvaunut teiltä löytyy. Löytyykö kokemusta näistä?

    tiistai 28. maaliskuuta 2017

    Aamu alkaa aurinkoisella teeleivällä!

    Maanantaina oli viimein sellainen olo, että äitiysloma alkaa (vaikka olikin jo alkanut jokin aika sitten) ja heti herättyäni etsinkin vanhasta yläasteen kotitalousvihostani paljon käyttämäni aurinkoisen teeleivän ohjeen esiin. Niin herkullista ja eritoten helppoa, sekä nopeaa. Joten ohje jakoon teille, tällä lähtee päivä hyvin käyntiin!


    Aurinkoinen teeleipä (pellillinen)


    5 dl vehnäjauhoja
    5 dl ohra- tai kaurahiutaleita
    1,5 tl leivinjauhetta
    2-3 tl suolaa
    5 dl maitoa
    1 dl öljyä
    5 dl porkkanaraastetta
    5 dl juustoraastetta

    Sekoita kulhossa kuivat aineet keskenään. 
    Lisää joukkoon maito ja öljy. 
    Sekoita.
    Kuori ja raasta porkkanat, lisää raaste taikinaan. 
    Lopuksi vielä lisää juustoraaste ja sekoita taikina hyvin.

    Levitä taikina tasaisesti uunipellille ja pistele haarukalla.
    Paista 225 asteessa, kunnes leipä on kauniin kullanruskeaa, noin 20-30 minuuttia. 




    perjantai 24. maaliskuuta 2017

    Sairaalakassin sisältö

    Jokainen synnyttäjä tarvitsee mukaansa sairaalakassin. Joku pakkaa sen puoli vuotta etukäteen, joku pakkaa sen, kun synnytys on jo käynnissä ja jollekin mies kiikuttaa kassin perästä pakaten sen parhaansa mukaan. Itse lukeudun niihin, jotka pakkaavat hiljalleen tavaraa - ajoissa, mutta tarkan listan mukaan. H-hetkellä on sitten helppo listasta vielä katsoa läpi puuttuvat tarvikkeet, napata ne mukaan ja lähteä sairaalaan.

    Hotelleista ja laivareissuilta on kertynyt juuri sopivia tossuja, voiteita, shampoita ja hoitoaineita tähän tarkoitukseen





    Mitä minä pakkaan sairaalakassiin?

    • omia sukkia, koska sairaalan löysät jaloissa pyörivät sukat ovat kamalia
    • imetysliivit
    • liivinsuojia
    • omat tossut, ainakin tyksissä pitää nykyään olla omat tossut mukana
    • puhelimen + laturin, mahdollisimman pitkän
    • kameran + laturin
    • kuulokkeet puhelimeen/tablettiin
    • juomapullon, kätevä osastolla
    • vauvalle Ainu-pupun, meillä jokainen lapsi on ensimmäisenä päivänään saanut oman Ainu-pupun sairaalassa
    • shampoon, hoitoaineen, suihkusaippuan
    • meikit, hiusharjan, hammasharjan + tahnan, deodorantin, meikinpoistoaineen + muut hygieniatarvikkeet
    • kynän ja muistiinpanovälineet synnytyskertomusta varten
    • eväät vähintään isälle, ei ole kiva myöhästyä lapsen syntymästä, koska pitää lähteä syömään muualle
    • lompakon
    • neuvolakortin

    Kassiksi käy ihan mikä vain riittävän suuri laukku, meillä sairaalakassin virkaa toimittaa hoitolaukku.



    Lisäksi muuta, jotka voi pakata sairaalakassiin jo, tai pyytää miestä tuomaan jälkikäteen:

    • imetystyyny
    • vauvan kotiutumisvaatteet
    • minun kotiutumisvaatteeni
    • naposteltavaa minulle
    • kotiinlähtöä varten turvakaukalo

    Puuttuuko jotain olennaista? Mitä sinä lisäisit tai poistaisit näistä?

    lauantai 18. maaliskuuta 2017

    Vauvalle kätkythälytin?

    Vuosia sitten olen kuullut sanan kätkythälytin, mutta en ole asiaa sen suuremmin ajatellut. Vähän aikaa sitten tuttavani kertoi, kuinka heillä vauvalla on kyseinen hälytin käytössä ja olivat kovasti säikähtäneet sen hälyttäessä. Vauva oli ollut aivan sinertävänä sängyssään, onneksi olivat saaneet pienokaisen virkoamaan kuitenkin. En uskalla edes ajatella mitä olisi voinut tapahtua. Tuolla hetkellä päätin, että hälytin on hankittava meillekin. En voisi koskaan antaa anteeksi itselleni, jos jotain tapahtuisi ja olisimme aikaisemmin ohittaneet ajatuksen hälyttimen hankinnasta esimerkiksi turhana rojuna - "aiemminkin on pärjätty ilman" tai vaikka hinnan takia.


    Kätkytkuolema on Suomessa kovin harvinainen (vuosittain alle 20 tapausta), mutta pienten vauvojen yleisin kuolinsyy. Kätkytkuolemasta puhuttaessa on kyseessä monesti usean asian summa, eikä varsinaista kuolinsyytä pystytä välttämättä osoittamaan. Usein kätkytkuolema tapahtuu vauvan nukkuessa, jolloin asia saatetaan huomata vasta tuntien kuluttua. Pienillä vauvoilla saattaa ilmetä hengityskatkoksia, joihin he toisinaan havahtuvat itse ja toisinaan taas eivät, jonka tuloksena saattaa olla jotain hyvin vakavaa. Mitä pidempi hengityskatkos on kyseessä, sitä vaikeampi lasta on elvyttää ja vauriot saattavat olla kohtalokkaat. Kätkythälytin tarkkaileekin lapsen hengitystä sängyssä (tai vaunussa) ja hälyttää ajoissa, jos hengityskatkos ilmenee. Tuolloin päästään välittömästi antamaan ensiapua ennen pelastushenkilökunnan saapumista paikalle. Pelkkä hälyttimen ääni jo saattaa havahduttaa vauvan hengittämään itsekseen.

    Pakkaus sisältää sensoripatjan, hälytinyksikön, jatkojohdon, seinäpidikkeen, hauskoja lisätarroja hälytinyksikköön, sekä paristot ja tietysti käyttöohjeet.

    Meillä käyttöön tulee ehdottomasti Nanny-kätkythälytin.
    Nanny koostuu kahdesta osasta. Patjan alle (tai ihan pienten vauvojen kanssa käytettäessä patjan päälle / lakanan alle) asetettavasta sensoripatjasta, joka tarkkailee ja mittaa vauvan hengitystä, sekä seinälle tai sängynreunaan asetettavasta hälytinyksiköstä, joka vilkkuu hengityksen tahdissa. Nanny valvoo vain lapsen hengitystä, jolloin järjestelmävirheiden mahdollisuus on minimaalinen, kun laite ei mittaa montaa erilaista toimintoa samaan aikaan. Laite hälyttää, mikäli hengityksessä on 20 sekunnin mittainen tauko tai mikäli lapsi hengitystiheys on alle 8 kertaa minuutissa. Kahden vuoden pituinen takuuaika tuo luotettavuutta, lisäksi laadusta kertoo sekin, että Nanny on sertifioitu käytettäväksi lääkinnällisenä välineenä ja sitä käytetäänkin mm. sairaaloissa ympäri Euroopan.


    Käyttöönotto on hyvin yksinkertaista. Sensoripatja asetetaan paikoilleen, johto kieputetaan turvallisuussyistä pinnasängyn pinnaa pitkin hälytinyksikköön (tai mihin yksikön haluaakin kiinnittää) ja laite napsautetaan päälle. Hälytinyksikköä voi pitää esimerkiksi pinnasängyn reunassa tai jatkojohdon ansiosta vaikka toisessa huoneessa saakka.



    Suomessa Nannyn maahantuojana toimii www.emmu.fi. Hinta on 149,95e ja lisäsensoripatjan saa samasta paikasta hintaan 55e. Lisäsensoripatjasta on hyötyä esimerkiksi, jos lapsella on useampia nukkumapaikkoja, jolloin ei tarvitse ottaa mukaan kuin hälytysyksikkö. Hälytysyksikköön on mahdollista liittää kaksi patjaa, jolloin esimerkiksi kaksosten vanhempien ei tarvitse ostaa kahta settiä, vaan lisäpatja riittää.

    Itselläni vielä on joitakin viikkoja laskettuun aikaan, mutta täällä sitä ollaan valmiina! Tulen myöhemmin kirjoittamaan käyttökokemuksestamme, kunhan ensin pääsemme kokeilemaan tätä. Mieli on kovin luottavainen!

    Kiitos www.emmu.fi yhteistyöstä!

    torstai 16. maaliskuuta 2017

    "Milloin teillä puetaan lapselle välikausivaatteet?"

    Välikausivaatteet, nuo joka keväiset murheenkryynit. Facebookin ryhmät täyttyvät tasaisesti kyselyistä milloin kukakin ottaa kevyemmät vaatteet käyttöön. Vastaajat hermostuvat parhaillaan monta kertaa päivässä oleviin samanlaisiin välikausikyselyihin, sillä yksioikoista vastausta ei ole. 

    Tänne suunnalle on tälle päivälle luvattu +7 astetta, ekaluokkalainen lähti kouluun hieman ohuemmassa toppatakissa, toppahousuissa, sekä kumisaappaissa. Pari päivää sitten pengoin jo kaappeja miettien, pitäisikö välikausivaatteet kaivaa esiin. Nappasinkin osan niistä toppatakkien viereen eteisen naulakkoon. Yöllä oli ollut pakkasta, auto oli aivan jäässä. Maassa on pieni tippa lunta, ojissa olevat lätäköt olivat jäätyneet. Kuitenkin muutama tunti heräämisestä aurinko paistaa ja selkeästi lämmittää. Auto on sulanut ja maa ei ole enää kuurassa. Iltapäivällä kotiin kävellessä saattaa toppavermeissä tulla jo lämmin. 

    Takit: Lindex, Mini rebel, Molo ja Molo
    En malttanut olla laittamatta tähän kuvaan (vielä liian suurta) Lindexiltä 10e:lla ostamaani koiratakkia, on se ihana!
    Muutoin meillä mennään kevät vanhoilla, vielä sopivilla vaatteilla. Jalat ovat kasvaneet, joten syksyn kengät ovat jääneet pieniksi. 


    Välikausivaatteilla varmasti täällä jo pärjäisi, aamulla laittaisin kuitenkin vielä lapselle väliin jotain lämmintä kerrosta, kuten fleeceä tai villaa. Ekaluokkalainen voisikin halutessaan iltapäivästä jättää välikerroksen pois, mikäli on lämmin aurinkoinen ilma. Koska kuitenkin ekaluokkalainen on kiireinen ja vaatteet pitää saada äkkiä päälle (ja pois) on hänen mukaansa helpompi olla toppavaatteilla vielä - vaikka joskus onkin vähän hiki kotiintullessa, haha!

    Kuopukselle (2-vuotiaalle) vielä laitan toppahaalarin ainakin aamu-ulkoiluun. Hän touhuaa kuitenkin enemmän maantasossa ja on muutenkin rauhallisempi liikkeissään, eli hiki ei pääse niin äkkiä tulemaan rauhallisesta tahdista johtuen. Iltapäivästä saattaisin laittaa pelkän välikausipuvun, jos olisi oikeasti tuuleton ja lämmin ilma, kuten tänään.



    Lasten pukemisessa maalaisjärki on kultaa. Kuinka puet itsesi ulos? Pääasiassa voit pukea lapsen samalla tavalla. Kovin liikkuvaiselle vähemmän ja rauhalliselle hivenen enemmän vaatetta. Muista, että pienen lapsen lämpö kokeillaan niskasta. Koululaisen pukeutumisessa täytyy aikuisen olla tarkkana, niin helposti lapsi lähtee liian vähissä vaatteissa, koska "noloa pukea paljon", ainakin mitä isommista koululaisista on kyse.

    Kysytäänpäs nyt teiltä lukijoilta missä päin Suomea olette ja joko siellä voisi kuvitella vaihtavansa välikausivaatteisiin?

    lauantai 11. maaliskuuta 2017

    Iik! Raskausdiabetes!

    Tässä raskaudessa minut on passitettu kolme kertaa sokerirasitukseen. Käsittääkseni kolmannen kerran syynä oli se, kun kuopus oli syntyessään niin suurikokoinen. Toisessa rasituksessa yksi arvoista oli juuri ja juuri alle raja-arvon. Sekin voisi selittää kolmannen rasituskokeen, mutta ultraavan lääkärin mukaan mitään "hilkulla olevia" arvoja ei ole olemassakaan ja hän ehdottomasti halusi minut uuteen rasituskokeeseen. Kolmannella rasituskerralla sitten narahdin, paastoarvo oli 5.4, diagnoosin saa, kun arvo on 5.3 tai yli. Sain kotiin sokerimittarin ja kävimme neuvolatädin kanssa ruokavalion läpi. Positiivista on se, että tässä raskaudessa olen pystynyt olemaan ilman herkkuja koko raskauden ajan ihan helposti, mitään sellaisia mielitekoja ei ole ollut. 

    Neuvolassa halusin kuitenkin vielä varmistaa olinko ymmärtänyt oikein, eli raskausdiabetes lukee papereissani nyt loppuun saakka, vaikka tuon yhden ylityksen jälkeen muita ei enää tulisi. Sinänsä se tuntuu hassulta, mutta näin se nyt vain on. Neuvolakortissa punaisella merkintä RASKAUSDIABETES



    Ruokavaliota ei juurikaan ole tarvinnut muuttaa, sillä olen nyt muutenkin vähentänyt hiilihydraattipitoisia ruokia ja lisännyt kasviksia. Ruokajuomana olen vallan käyttänyt vettä, mikä on hyvin uutta itselleni - olen aina ollut kovin huono vedenjuoja. Mittaan sokerin nyt 4x päivässä 4:nä päivänä viikossa, kaikki arvot ovat olleet hyviä! Raskausdiabeteksessa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota ruokavalioon. Ruokailujen tulisi tapahtua säännöllisesti, lisäksi ruoan tulisi olla laadukasta ja annoskokojen kohtuullisia. Sokereita ja herkkuja tulisi välttää, sekä hiilihydraattien laatua tarkkailla. Itse olen selvästi vähentänyt esimerkiksi pastaa, perunaa ja vaaleita viljoja. Mikäli ruokavaliohoito ei auta riittävästi, aloitetaan tarvittaessa metformiini- tai insuliinilääkitys. Liikunta on ehdoton plussa myös, joskin loppuraskaudessa ei ehkä se käytännöllisin hoitomuoto. Lisää raskausdiabeteksen hoidosta voit lukea esimerkiksi Kaksplussalta.

    Mikä on raskausdiabetes?

    "Raskausdiabeteksella eli gestaatiodiabeteksella tarkoitetaan raskauden aikana ensimmäisen kerran todettua sokeriaineenvaihdunnan häiriötä. Raskausdiabeetikkojen määrä on Suomessakin viime vuosina lisääntynyt. THL:n tilastojen mukaan sokerirasituskokeen tulos oli vuonna 2015 poikkeava 15,9 %:lla synnyttäjistä ja raskausdiabetes todettiin 11,5 %:lla synnyttäjistä." - Terveyskirjasto

    Mitä se sitten tulee tarkoittamaan lapsen kannalta? 

    Neuvolasta vihjattiin, että raskautta tuskin tullaan päästämään yli lasketun ajan, eli käynnistys saattaa olla edessä, ellei synnytys käynnisty itse jo sitä ennen. Riskinä siis on, että lapsi kasvaa kovin isoksi. Joskus viikon 38 heitteillä käydään ultrassa vielä kokoarviossa ja sitten selviää tarkemmin mitä tulevaisuudessa on edessä. Neuvolasta sainkin vinkin alkaa 37+ viikolla lypsämään maitoa ja pakastamaan sitä edes ruiskullisen. Sen lisäksi, että se saattaa edesauttaa synnytyksen käynnistymistä, olisi hirmu hyvä saada lapselle minun maitoani heti alkuun, jos lisämaitoa tarvitaan. Lapsen sokereita tullaan seuraamaan 48h ajan syntymästä ja tuolloin tosiaan maidonsaanti olisi tärkeää huomioida. Toki tarvittaessa kelpuutan luovutetunkin maidon, mutta mieluusti antaisin omaani. Pahimmassa tapauksessa lapsen sokerit laskevat niin alas syntymän jälkeen, että hän joutuu sokeritippaan teholle. 

    Alkuun toki mietitytti miten tässä tulee käymään, kun sain mittarin kotiin, enkä yhtään tiennyt mitä lukemia olisi edessä. Nyt kuitenkin, kun lukemat ovat olleet hyviä osaan olla jo luottavaisemmalla mielellä. Eikä tässä nyt niin montaa viikkoakaan enää ole jäljellä. 

    Onko sinulla todettu raskausdiabetes? Menikö se ruokavaliohoidolla ohi vai tarvittiinko lääkitystä? Millä viikoilla ja minkä kokoisena lapsi syntyi?

    torstai 9. maaliskuuta 2017

    Polttaripäivä huipentui vauvakutsuihin!

    Viime viikonloppu oli aivan ihana! Olimme sopineet vanhempieni kanssa ajelevamme heille ja olevamme yön yli. Emme ehtineet kuitenkaan kauaa olemaan paikan päällä, kun talo täyttyi kaasoistani perheineen. Jostain he kiskoivat esiin jättimäisen ruskean karhua muistuttavan haalarin, joka oli tarkoitettu minulle - polttarit olivat alkamassa! Hetken aikaa mielessäni kauhukuvittelin itseni Porin torille myymään haleja karhupuvussa, kuten naiset uhkailivat ja vilkaisin miestäni puoliksi kauhistuneena. En kuitenkaan kehdannut laittaa vastaan kaasoille, vaikka olin nimenomaan aiemmin kertonut, että unelmieni polttareissa nautittaisiin rauhassa, eikä kuljettaisi kaduilla hölmönnäköisenä myymässä mitä lie. Samalla, kun sisäisesti kauhusta jäykkänä kiskoin jättimäistä karvaista asua päälleni asettelivat naiset päähänsä kauniita vaaleanpunaisia kukkasia. No hetken kuluttua sain minäkin lopulta kukkaseppeleen päähäni.



    Komento kävi autoon ja edelleen matkan varrella ajatukseni sinkoilivat ääripäästä toiseen. Olivatko kaasot oikeasti toteuttamassa tämän karhupukujutun, kun taas toisaalta halusin luottaa heidän olevan toteuttamatta sitä. Matkalla käytiin keskustelua karhuaiheisista halien myyntipaikoista, ajettaisiinko Karhuhallille vai Isoon Karhuun vai kenties paikalliseen pubiin... Koska olen muuttanut Porista pois 17-vuotiaana on Porin keskusta näiden 11-vuoden aikana unohtunut aika pitkälti. Katselin ikkunoista ohiviliseviä maisemia ja tunnistin kyllä, että saavuimme torin reunalle. Siellä minua pyydettiin riisumaan karhupuku pois. Huh mikä helpotus! Matkaa jatkettiin edelleen, tunnistin pian raatihuoneentorin, jonka liepeille auto jätettiin parkkiin. Siitä lähdimme kävelemään jonnekin suuntaan, pakko myöntää etten yhtään tiennyt mitä edessä mahtoi olla. 

    Pian minua pyydettiin astumaan ovesta sisään, sitten huomasin seisovani kauniissa ruokaravintolassa. Meille oli pöytä varattuna ja pääsimme syömään hyvin. Olinkin itsekseni automatkalla harmitellut, kun vanhempieni luona oli tarkoitus ruokailla, enkä sitä ehtinyt ennen lähtöä tekemään. Nälkä oli kieltämättä jo kova. Pöydässä nautimme aivan ihanat ruoka-annokset, lisäksi kaasot, äitini, sekä anoppini, jotka myöskin olivat mukana, olivat kirjoittaneet ihania elämänohjeita/avioliittoneuvoja minulle. Ensimmäiset luin ääneen kaikille, mutta takuuvarman herkistymisen vuoksi kaikkia en uskaltanut. Laitoin ihanat tekstilappuset kuitenkin kiertämään pöytäämme ja niin jokainen sai ne luettavaksensa <3 Lisäksi oli hauskaa tehtävää, josta en voi tässä sen tarkemmin kertoa, ettei rakas tuleva aviomieheni saa siitä vihiä ;) Homma nimittäin jatkuu hääjuhlassa. Lopuksi vielä nautimme maukkaat jälkiruoat ja poistuimme paikalta. 



    Polttarit olivat juuri sitä, mistä loppuvaiheilla raskaana oleva nainen voi uneksia. Rauhallinen hetki naisten parissa ilman kiirettä mihinkään. Kestokin oli juuri sopiva, koska kieltämättä tässä kohtaa raskautta väsähtää jo aika äkkiä. Kaiken kruunasi valtavan hyvä ruoka. Kiitos ravintola Andalucia!

    Seuraavaksi suuntasimme takaisin autolle ja kohti vanhempieni kotia. Itsekseni ihmettelin matkalla miksi yhtä kaasoistani ei jätetty samalla matkalla kotiin, hänen kotinsa kun sijaitsi lähes matkan varrella. En kuitenkaan lähtenyt asiaa kyselemään, vaan tyydyin pohtimaan asiaa itsekseni. Vanhempieni luona yllätys oli suuri, kun hetken kuluttua keittiöön oli ilmestynyt aivan ihana viiri, vaippakakku ja muuta vauvateemaista. Herkkujakin oli tarjolla ja Ullan taikoma kakkukin oli valtavan ihana! Pian kaikille jo jaettiin (alkoholittomat) kuoharit ja kilisteltiin tulevan vauvan kunniaksi. Jo valmiiksi täydellisen päivän päätteeksi sain vielä elämäni ensimmäiset Babyshower-juhlat! En ollut osannut kuin haaveilla niistä ja joskus olenkin miehelleni harmitellut, miten olisin halunnut kokea sellaiset edes kerran. Ja tässä ne nyt olivat!




    Polttareita olin osannut etukäteen epäillä, koska tietysti oletin niiden olevan ennen vauvan syntymää ja osasin olla tuntosarvet pystyssä, mutta nämä Babyshowerit tulivat täytenä yllätyksenä! Huh, olen todella otettu, ei minulle olla koskaan ennen järjestetty mitään tällaista, vau!

    Kiitos <3
    Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...