Kaksplus.fi

keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Koululaisen harrastukset

Noin vuosi sitten tekstissäni "Harrastukset - mukava lisä vai välttämätön pakko?" pohdin lasten harrastusten tärkeyttä. Nyt ollaan menty vuosi eteenpäin ja haluan palata aiheeseen. T tosiaan kävi jalkapallossa joitakin kertoja viime syksynä, mutta harrastus hyytyi hyvin pian. T olisi kaivannut harjoituksissa enemmän pelaamista, hänen mielestään harjoittelu oli tylsää ja ei ollut kiva, kun uudet pelaajat eivät saaneet pelien jälkeen niitä kaikenlaisia kortteja taidoista jne. Näin täysin jalkapalloa ymmärtämättömänä äitinä koin harrastuksen kovin hankalana. Odotin alkuun jonkinlaista infolappua, mutta mitään en saanut. Kautta rantain kävi ilmi ohimennen jostain sähköpostin pienestä lauseesta, että jokaisen perheen tulisi toimia vuorollaan buffetvastaavana, olimme pihalla aivan kaikesta. En tiedä oliko vika vain minussa, valmentajissa, liigassa vai missä, mutta ei ollut mukava aloittaa, kun ei tiennyt mistään mitään ja meidän vanhempien myötä epävarmuus varmasti tarttui poikaankin. 


Loppuvuosi ja kevät oltiin huoletta ilman vakituista harrastusta, uimakoulu oli jossain välissä. Nyt syksyn tullen ajatus harrastuksesta tuli jälleen puheeksi ja aloinkin selvittämään mahdollisesti koululla järjestettäviä lajeja. Sieltä löytyi salibandykerho, joka vaikutti aivan täydelliseltä! Esikoisemme on kovin liikkuvaista sorttia, joten liikunnallinen harrastus olisi todella hyvä, lisäksi kerho on hyvään aikaan ja sijaitsee lähellä, joten arki-illat eivät mene kuskaamiseen. Lisäksi uutena yllätyksenä tuli vielä ilmainen koulun liikuntakerho päivällä, sen ajankohta on vähän hassuun kellonaikaan meille, sillä T ei ole iltapäiväkerhossa. Hän ehtii juuri kotona käymään, kun taas pitää lähteä kerhoon, mutta koska kerho loppuu jo vähän kahden jälkeen on koko loppupäivä sitten vielä jäljellä kaikenlaiseen muuhun tekemiseen.


Koska T ei ole iltapäiväkerhossa ja lähes kaikki muut luokkalaisensa ovat, koin hänelle erityisen tärkeänä osallistua paikallisiin harrastuksiin. On todella pitkä päivä olla kotona esimerkiksi puolesta päivästä lähtien, vaikka toki kavereita aktiivisesti näkeekin. Mikäli ekaluokkalainen olisi iltapäiväkerhossa voisin pohtia harrastuksen tärkeyttä eri kannalta, sillä silloin kotiintulo saattaisi olla vasta lähempänä viittä iltapäivällä, sen jälkeen läksyt, ruoka ja olisikin pian jo ilta ja nukkumaanmeno. Käy kovin raskaaksi, jos on paljon harrastuksia siihen päälle. Nykyään on vähän trendinä, että lasta kuljetetaan monenlaisiin harrastuksiin useana päivänä viikossa, en tiedä kenen etua siinä tavoitellaan. Ekaluokkalainen on kovin pieni harrastamaan paljon, koulun pitäisi olla ensisijalla. Tokihan se on hienoa kehua muille, kuinka meidän JessicaAlexandra käy maanantaisin ja perjantaisin baletissa, tiistaisin uinnissa, keskiviikkoisin jumpassa, sekä torstaisin ja lauantaisin ratsastamassa, mutta ihan oikeasti...? Ei niin mitään järkeä. Lapsi kaipaa perhettä, kavereita ja tasaista arkea. 


Mitä teillä harrastetaan? Vai harrastetaanko mitään?
Mitä mieltä olet ekaluokkalaisen harrastamisesta?

5 kommenttia:

  1. Meillä kolmas ja neljäsluokkalainen harrastavat salibandya ja futista. Molemmissa on kaikki pelaa-periaate ja heidät otettiin hyvin vastaan futikseen vuosi sitten kun aloittivat. Ei kuulostanut ollenkaan hyvältä nuo teidän kokemukset futiksesta! Meidän eskarilainen halusi myös aloittaa futiksen. Harjoitukset ovat olleet kerran viikossa. Ollut ihan ok, koska tyttö on vain eskarissa ei iltapäivähoidossa. Lapset tuntuvat olevan erilaisia sen suhteen, mikä on riittävä määrä harrastuksia. Itse toivon, että lapsilla olisi joku liikuntaharrastus, joka jatkuisi yli murrosiän ja pitäisi poissa muista hölmöilyistä. Saa nähdä, miten käy.

    VastaaPoista
  2. Meillä kolmas ja neljäsluokkalainen harrastavat salibandya ja futista. Molemmissa on kaikki pelaa-periaate ja heidät otettiin hyvin vastaan futikseen vuosi sitten kun aloittivat. Ei kuulostanut ollenkaan hyvältä nuo teidän kokemukset futiksesta! Meidän eskarilainen halusi myös aloittaa futiksen. Harjoitukset ovat olleet kerran viikossa. Ollut ihan ok, koska tyttö on vain eskarissa ei iltapäivähoidossa. Lapset tuntuvat olevan erilaisia sen suhteen, mikä on riittävä määrä harrastuksia. Itse toivon, että lapsilla olisi joku liikuntaharrastus, joka jatkuisi yli murrosiän ja pitäisi poissa muista hölmöilyistä. Saa nähdä, miten käy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa toivotaan meillä, mielummin teininä harrastuksen parissa kuin hölmöilemässä toisaalla :) Nämä harrastukset tuntuvat nyt hyvältä, alusta asti ja joka kerta poika on innoissaan menossa, hyvältä näyttää siis.

      Poista
  3. Tällä hetkellä ei mitään. En koe mielekkääksi pitkän päiväkotipäivän jälkeen lähteä raahaamaan meitä johonkin harrastukseen! Liikuntasuositukset täyttyy muutenkin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän on huippua, että saa liikuntasuositukset täyteen ilman ylimääräisiä kommervenkkejäkin :) Koulussa onkin nyt paljon ollut puhetta uusista liikuntasuosituksista ja vaatii se jo vähän viitseliäisyyttä saada se 3h liikuntaa päivittäin täyteen. Ei ihan pelkät koulumatkat riitä. Mutta juu, ihan varmasti pitkän päivän jälkeen ei ensimmäisenä ole iloisin mielin lähtemässä harrastamaan, mun ainakin pitää saada olla hetki ihan rauhassa, jos on oikein hälinäpäivä. Samoin esikoinen kyllä sanoo, jos on ollut päivän aikana liikaa puuhaa.

      Poista

Kiitos kommentistasi <3

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...