Kaksplus.fi

maanantai 27. kesäkuuta 2016

Juhannus ja villapallerot

Juhannuspostauksia tuntuu tulevan nyt joka suunnasta, mutta toki haluan kertoa myös omastamme.

Oletus suomalaisesta juhannuksestahan on tietysti se, että ollaan lähisuvun kanssa mökillä, ehkä jopa venematkan päässä, oma ranta on tietysti.
Saunasta juostaan alasti uimaan ja jonkinlainen kokkokin on kyhätty keskiyötä varten.
Musiikki pauhaa ja grillissä käristyvät niin makkarat kuin pihvitkin, ruokajuomana toimii kupliva tai edellisenä päivänä ruuhkaisesta lähikaupasta haettu tarjousolut.
Uutisista seurataan moniko on hukkunut ja lopullista lukumäärää arvaillaan kilpaa.
Yötöntä yötä juhlitaan lähes aamuun saakka, lopulta kukin nukahtaa mihin sattuu päänsä laskemaan.
Seuraavana aamuna otetaan muutama tasoittava, käydään jälleen uimassa ja grillataan.
Samaa jatkuu koko viikonlopun, kunnes viimein viimeisenä päivänä puhallutetaan kuskit omaan alkometriin ennen lähtöä ja toivotaan ettei paluuliikenne olisi kovin vilkasta - vaikka onhan se, sama juttu joka vuosi viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan.


Meidän juhannukset taasen... Mökki puuttuu, samoin vene, erilaisia variaatioita on tullut vuosien mittaan kokeiltua, enkä voisi sanoa kaupunkijuhannusta ollenkaan huonoksi vaihdoehdoksi! Muutamana vuonna varasimme nimenomaan juhannukseksi eri kaupungista hotelliksi yön ja nautimme hiljaisuudesta. Ruokailimme juuri siinä ainoassa aukiolevassa ravintolassa ja painelimme muhkeaan petiin ajoissa nukkumaan. Aamupalallakaan ei juuri ihmisiä ole ollut.
Paras muistoni näistä liittyy Turun Caribiaan, joka on siis kylpylähotelli.
Siellä oli ihanaa juhannusohjelmaa, sai koristella juhannussalkoa ja käydä savusaunassa.
Lisäksi ulkona oli erilaisia pihapelejä, allasosastolta pääsi suoraan ulos, kaunis ilma tietysti kruunasi kaiken. Niin ja muuten, Caribiassa on itsessään useampi ravintola ja ne olivat kaikki auki, joten valinnanvaraa riitti.
Tämän kyllä voisi joskus ottaa uudelleen :)


Mutta sitten tämän vuoden juhannukseen.
Lasten ehdoilla menimme, olimme meillä, grillasimme ja olimme kutsuneet poikien serkun isänsä kera meille ja T:n toiveesta he jäivät yöksikin. Lapset saivat leikkiä yhdessä ja olihan se hauskaa.
Kävimme yhdessä Kuralan kylämäessä, joka on siis ulkoilmamuseon tyyppinen 1950-lukuinen kylä Turussa. Alue on avoinna ympäri vuorokauden lukuunottamatta sisätiloja.
Keräsimme mukaamme pussillisen voikukanlehtiä ja niin saivat lampaatkin juhannusateriansa, lapset innoissaan syöttivät ja halailivat ihanan pehmoisia villapalleroita. 
Illalla lasten nukahdettua me aikuiset katsoimme vielä elokuvaa keskenämme ja painelimme mekin nukkumaan. Aamulla oli kohtalaisen aikainen herätys, kun 6-, 4- ja 1-vuotiaat heräsivät päivän touhuihin. Voisi sanoa, että aikusia hivenen väsytti, sillä ilta venyi elokuvan parissa melko myöhään.


Tykkään näistä tällaisista juhlapyhistä! Lapsille ihania muistoja, kun touhutaan kaikenlaista hauskaa. 
Juhannussaunassa kävimmekin jo päivää aiemmin perheen kesken, teimme sinne vihdan ja tietysti pieninkin jo opetettiin vihtomisen saloihin.
Ihana juhannus ja hei, jouluun ei ole enää edes puolta vuotta!

Ps. Kaksplus ja me bloggarit haluamme saada lisätietoa lukijoidemme kiinnostuksen kohteista, jotta osaamme kohdentaa teille osuvampaa mainontaa ja tehdä yhä kiinnostavampaa sisältöä. Olisimme kovin iloisia, jos voisit käydä täyttämässä tämän kyselyn. Vastaaminen vie vain hetken :) 

3 kommenttia:

  1. Miten se joulun päivien laskeminen alkaakin aina juhannuksesta... Ihana juhannus on ollut teillä. Ei se juhannus tosiaan tarvitse aina sitä mökkiä, venettä ja hukkumistilastoa. Voihan sitä muutenkin olla mukavaa... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse ainakin olen niin jouluihminen henkeen ja vereen, että sitä vain odottaa milloin saa alkaa laskemaan päiviä :D

      Poista
  2. Hotellijuhannus ei kuulosta ollenkaan hullummalta! :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi <3

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...