Kaksplus.fi

keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Me & I - kevät 2016

Täällähän se on taas,  Me & I uudella kevätmallistollaan.
Vaatteista lähes kaikki on valmistettu niin, että ne ovat unisex-mallisia. Sen takia en teille nyt jaottelekaan vaatteita sukupuolittain, vaan olen koonnut muutamia kollaaseja kaikista yhdessä.

Suosikkini uudesta mallistosta, olkaa hyvät!
Ps. täältä näet kaikki muutkin malliston vaatteet.

Nämä siniset olisi aika ihanat meidän pojille, isäntäkin lupasi pistää päällensä!

Perfect-paidat voisi hankkia vaikka koko perheelle, hauska yhtenäisyys!
Monessa kuosissa on tällä tavoin huomioitu, niin kuin Me&I:lla yleensä. 


Tämä oikeanpuoleinen on mielestäni niin selvää Littlephanttia, en tunnistaisi Me&I:ksi, jos en tietäisi ennestään. 

Jos käyttäisin värikkäitä vaatteita... Aika ihania, naistenmallisto on onnistunut!
Nuo mustat farkut ovat mieleeni. 

Vaatteita on joka lähtöön, arkeen ja juhlaan.

Oma mielipiteeni mallistosta.. No, kyllähän tuolta noita suosikkeja löytyi, mutta luultavasti en tule kutsuja pitämään itse, enkä tiedä tilaankokaan mitään. Lastenmallisto oli pienoinen pettymys, ei mitään must-have-vaatetta. Keväämmällä tulee taas lisäyksiä ainakin pariin otteeseen, katsotaan mitä sieltä tulee.
Minusta on vahvasti alkanut tuntumaan, että Me&I:n huippuaika on ohi, vaatteita ei osteta enää niin innolla, sillä laatu on selkeästi heikentynyt, eikä jälleenmyyntiarvoakaan ole nimeksikään.
Parhaat kuositkin tuntuivat olleen muutama vuosi sitten.
Tässä mallistossa huomasin selkeitä samankaltaisuuksia Noshin ja Lindexin Littlephantin kanssa.
Me&I:n pitäisi tehdä selkeä parannus; lopettaa hintojen nostamiset, parantaa laatu siihen mitä se vielä muutama vuosi sitten oli ja saada aikaiseksi mieluisampia kuoseja. Helppoa se on täältä asiakkaan näkökulmasta huudella, eikö? :D

Suuret odotukset on lisäyksille, vielä en tiedä päivämääriä milloin niitä tulee.. odotellaan :) 

maanantai 25. tammikuuta 2016

Yhteistyöpostaus: Miksi bloggaan?

Blogimaailmaanhan sukelsin vuonna 2009, kun esikoiseni syntyi.
Ensin kaikki alkoi leipomisesta ja päivitinkin pääasiassa leivontapainotteista Tigen keittiössä-blogiani. Ajan saatossa kuitenkin tutustuin enenevissä määrin lapsiperheiden asioihin, uppouduin erilaisten lastenvaatemerkkien maailmaan ja kangaskauppoihin.

Tämä on nyt ajankohtaista minulle, seuraan aktiivisesti somesta lapsiperheiden asioita ja olen muutenkin ajantasalla perheitä koskevista asioista. Työksenihän olen lastenhoitaja, joten aihe tulee olemaan ajankohtainen minulle aika kauan... Vaikkakin nyt hoitovapaalla eri tavalla kuin työn kautta.
Leivon edelleen, erityisesti kakkuja, mutta leivonnalle ei ole niin paljoa aikaa enää, joten toisen blogini päivittäminen onkin jäänyt vallan taka-alalle.

Lapsiperheen vauhdikasta elämää saa hyvin jäsenneltyä mielessään, kun järjestelee asiat tekstiksi.
Kun pohdin mitä mallistoa - tai mitä välikausi/talvi/kesävaatetta milloinkin kannattaisi ostaa, on paljon helpompi tehdä päätökset selkeän vertailun jälkeen. Ja onhan tämä bloggaaminen aivan ihana keino saada muistoja talteen, sekä tarttua ajankohtaisiin lapsiperheiden asioihin. Enkä yhtään laita pahitteeksi, että saan jakaa näitä asioita lukijoideni kanssa, päin vastoin - on mukava tietää, että joku käy lukemassa tekstejäni ja kenties hyötyykin niistä jotenkin.

Ja mikä parempi keino saada lapsilleni lapsuusmuistoja, kuin täältä tulostaen vauvakirjan väliin.



Ulkona on niin talvinen, ihana ilma! Tänään tehdään lumiukko ja mikäli aikaa jää, niin lumilinnakin.
Huomenna sataa vettä, kevät lähestyy. Pian pitää niitäkin vaatteita alkaa käymään läpi.
Mm. Molo on jo julkaissut ihanan uutuusmallistonsa!
Niistä lisää myöhemmin.

tiistai 19. tammikuuta 2016

Ensimmäiselle luokalle

Eilen saapui postissa kirjekuori, mitä on jännityksensekaisin tuntein odotettu.
Kutsu ilmoittautumaan ensimmäiselle luokalle.

Syksyllä se sitten alkaa.

Koulumatkaa olemmekin syksystä saakka harjoitelleet lähes joka päivä kävellen ja luulen, että poika sen osaisi hyvin jo itsekin mennä. Viikoittain siitä puhutaan, miten syksyllä saa alkaa kulkemaan yksin, tai kaverin kanssa :) Ylpeänä odottaa aikaa, jolloin äitiä ei tarvitse ottaa mukaan saattamaan.
Lähikouluun ei onneksi ole pitkä matka, talo on osaksi jo tuttu ja kaverit ovat tuttuja eskarista.
Joku ekaluokkalainen oli kuulemma pelotellut, että koulussa on tosi tylsää, kun ei saa enää leikkiä...
Saa nähdä mitä mieltä herra itse on, kunhan pääsee tutustumaan koulumaailmaan.


Iik, meidän vanhin jo on noin vanha, kyllä väkisinkin muutama kyynel vierähti poskelle.
Itsehän en ole vanhentunut ollenkaan tässä vuosien saatossa 
(vaikka kyllä vaan se 30 ikävuotta lähestyy hiljalleen minuakin..).

keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Lasten tapaan on nyt osa Mammalandiaa!

Vuoden 2016 kunniaksi olen päässyt osaksi Mammalandian bloggaajayhteisöä, joka
tarkoittaa siis käytännössä sitä, että Mammalandian kautta me bloggaajat saamme aiheita yhteistyöpostauksiin, joita tulee noin kerran kuussa. Lisäksi kenties on tulossa erilaista muutakin yhteistyötä, jää nähtäväksi mitä keksitään :) 


Mammalandian yhteisöön kuuluu tällä hetkellä 9 blogia, jotka keskittyvät pääasiassa äitiyteen, vauvakuumeiluun ja lapsettomuuteen.

Mammalandian Facebook-sivut löydät tästä, mukana onkin jo reilusti yli 800 seuraajaa.
Käy ihmeessä liittymässä mukaan ja toki kotisivuilta kurkkaamassa keskustelufoorumi ja muutkin bloggaajat.

Uusia tuulia uuden vuoden myötä!

perjantai 8. tammikuuta 2016

Toppaa, toppaa!

Huh, kyllä on ilmoja pidellyt!
Meillä on parhaillaan pakkanen laskenut jopa -28 asteeseen.
Olenkin joutunut pohtimaan pukeutumista toden teolla, sillä taloudessamme on yksi auto ja mieheni ajelee sillä päivisin. Minä hoidan esikoisen eskariin/takaisin ja toki kuopus menee siinä mukana.
Eskariin on arviolta kilometrin mittainen matka, aikaa siihen menee lapsien kanssa 20-25 minuuttia.
Pukemiseen menee lähemmäs puoli tuntia, joten aika hikisinä päästään ovesta ulos.

Ajattelin tähän kasata poikien toppavaatteet kylmimmiltä päiviltä.

T, 6-vuotta:


aluskerrasto, päällivaatteet
villasukat
villapuku
Molon toppahaalari
Viking Goretex-talvilenkkarit
kaulahuivi, jonka saa tarvittaessa korville lisäsuojaksi
pipo
nahkakintaat aidolla lampaanvillalla







Muuten on mennyt nappiin, mutta kengät!
Ei muuten jatkossa tule Vikingin talvikenkiä enää tähän talouteen, sillä T on varsin lämminverinen ja silti varpaat palelivat. Itse aina viluisena tiedän miten inhottavalta se tuntuu, ensi talveksi onkin jo ostettuna Sorelit (mikäli osasin arvioida koon oikein ne näin aikaisin jo ostaessani).
Nyt muutaman viimeisimmän päivänä poika on kulkenut nahkakintailla, niihin ei ole edes tarvinnut sormikkaita alle. Aiemmin kokeiltiin Jonathanin Super-kintaita ja monia muitakin, mutta kaikissa tuli kylmä.
Molon haalari on vuodesta toiseen ollut todella hyvä valinta - lämmin, mutta ohut ja liikkuva, ei ollenkaan jäykkä tai paksu. 


N, 1,5-vuotta:


aluskerrasto, päällivaatteet
villasukat
villapuku
Ticket Outdoor-toppahaalari
Molon paksu kypärämyssy
kaulahuivi
Sorel-talvisaappaat
kintaat milloin mitäkin
vaunuissa lampaantalja










Nuoremman kohdalla ongelmana ovat olleet kädet, jotka tuntuvat olevan kaikkien kokeilujen jälkeen aina kylmät. Nyt ilmat hieman lämpenevät, mutta mikäli vieläkin sormet pysyvät kylminä on mentävä nahkakintaat ostamaan hänellekin. Niissä vain on harmittavan usein kovin lyhyt varsi.
Sorelin talvikengät ovat todella hyvät! Isot ja painavat ne ovat, mutta ajavat asiansa.
Tavoitteenamme oli löytää hänelle kengät, missä pärjää paikoillaan vaunujen kyydissäkin hyvin paleltumatta ja ne olemme löytäneet, suosittelen!
Meinasin eilen aamulla vielä laittaa taljan lisäksi vaunuihin Eishbärchenin toppapussin, mutta uskaltauduin jättämään sen pois.


Mukavaahan se on, että on pakkasta eikä loskaa, mutta... sellainen -3....-15 väli olisi sopivin.
Ei olisi liian kylmä, mutta kuitenkin pakkasen puolella.
Aina on jotain valitettavaa, eikö niin?
Kyllä nämäkin paukkupakkaset mielummin kuin plussakeli. 

Tuleva viikko näyttää lupaavalta, luntakin tulossa lisää, jes!


keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Original Sokos Hotel Viru - Tallinna

Niittikohun laannuttua (hän pyysi kuin pyysikin anteeksi, poisti julkaisut, eikä selitellyt mitään) on aika palata arjen pariin. Tämä postaus on odottanut, että saan sen valmiiksi ja julkaistua.

Joulukuussa tosiaan kävimme perheemme kanssa Tallinnassa ihailemassa joulutoria, 
yöpymisen hoidimme jo ennestään tutussa ja hyväksi havaitussa Original Sokos Hotel Virussa.
Virusta halusinkin tehdä postauksen aivan erikseen, sillä todellakin suosittelen yöpymistä kyseisessä hotellissa. Lapsiperheet on huomioitu todella hyvin!

Jo satamaan saavuttaessa Virun näkee hyvin, sillä 23.kerroksinen 1972-vuonna avattu Viron ensimmäinen pilvenpiirtäjä toimii selvänä maamerkkinä vanhan kaupungin, sekä uuden puolen välissä. 
Kuva täältä.
Pyöröovista sisään saavuttaessa vastassa on kaunis, avoin sisääntuloaula.
Vasemmalla on kahvila, sekä Virun kyljessä sijaitsevan Solo Sokos Hotel Estorian respa, oikealla aukeaa pitkä Virun oma respa, perällä näkyy useita hissejä kohti yläkerroksia.
Olen vieraillut Virussa monena vuonna ja jokaisella kerralla työntekijät ovat olleet hyväntuulisia ja ammattimaisia, saapuessa tuntee olonsa todellakin tervetulleeksi. 

Joulunaikaan hotelli oli koristeltu erityisen kauniisti, katsokaa nyt noita kuusia!
Hotellihuoneen saa klo 14 jälkeen, olimmekin hieman etuajassa, joten kulutimme aikaamme läheisessä Foorum-ostoskeskuksessa, sekä lopulta Virun kahvilassa istuen.

Kahvilassa hassuteltiin kameralle ja suunniteltiin seuraavien päivien touhuja.

Huoneen saimme 12.kerroksesta, harmiksemme ei-sataman-puolelta, joten näköalat eivät olleet ihan niin hienot mitä kuvittelimme. Kannattaa ehdottomasti kysyä huonetta nimenomaan sataman puolelta, jos aikoo ihailla maisemia ja satamaan saapuvia laivoja. 
Huoneissa on aivan mahtavana yksityiskohtana erityisen leveät ikkunalaudat, joihin on vielä laitettu istuintyynyt. Siellä T istui paljon ja katseli maailman menoa.

Aamut olivat rauhallisia ja sänky ihana!
Ikkunasta meitä katseli valtava Katy Perry H&M:n joulukauden päähahmona.

Huoneemme oli perheille sopiva Standard Family Four, jossa on tilaa jopa viidelle hengelle. 
Vanhemmille oli leveä ja ihanan pehmeä parisänky (johon kyllä olisimme mahtuneet koko perhe..:D), lapsille kerrossänky (jonne pääsi joko kiipeilyseinää, tai perinteisesti tikapuita pitkin), sekä haluttaessa matkapinnasänky. 
Lapset huomioiden huoneesta löytyi lisäksi potta, kylpyleluja ja lasten saippuaa, puuhasetit, kahdelle lapselle pienet tuolit ja pöytä, lasten astioita, mikro, vedenkeitin ja tavallista suurempi jääkaappi. Niin ja televisiostakin näkyi suomalaisia kanavia, joten aamun lastenohjelmatkin saatiin katsottua. 
Lisäksi oven vieressä oli todella hyvin tilaa vaunuille.

Pienet yksityiskohdat (mm. kiipeilyseinä, tyynyliinan hyvänyöntoivotukset, lasten pöytä, sekä ikkunalaudan istuintyynyt)
tuovat mukavan tervetulleen olon - lapsia todellakin oli ajateltu.
Pöytää tottakai piti päästä heti testaamaan ja hyvin sujui!
Huoneen lämpötilaa oli helppo säätää yksinkertaisen kapistuksen avulla.
Sokos Hotel Viru on Onni Oravan hotelli, joka tarkoittaa sitä, että perheet ovat saavat erityishuomiota.
Respan vierestä löytyy Onni Oravan kirjahylly, josta saa halutessaan huoneeseenkin lainaan kirjoja, pelejä ja lehtiä. 
Virun yhteydestä löytyy Amarillo-ravintola, josta löytyy menu erikseen lapsille ja hotellihuoneesta löytyvällä lasten tarjouslapulla erillisen 2e:n alennuksen. 
Tavallisen aamiaisen (joka sinällään on jo kattava!) lisänä tarjoillaan lasten aamiainen hiihto-, kesä- ja syysloman aikaan. Lapsille tarkoitetusta pöydästä löytyy niin terveellisiä hedelmiä kuin suloisen makeita herkkuja.
Aamiainen ravintola Merineitsissä.
"Kultaisten" kettinkien takaa näki kerrosta alempana sijaitsevaan Amarilloon.
Huone oli siivottu hyvin, luottavaisin mielin uskalsimme antaa 1-vuotiaan tutkia ja leikkiä.
Kaikki muutkin tilat olivat oikein siistit, käytävien lattiamatotkaan eivät olleet inhottavan läikikkäitä.
Hissejä löytyy 6 kappaletta, joten hyvin pääsi aina kulkemaan, juurikaan ei tarvinnut odottaa vuoroaan. 

Illalla pääsimme ihailemaan myös sataman puolen näköaloja 22.kerroksesta.
Ikkunan äärellä menee hetki- jos toinenkin, niin kaunista!

Tallinna on hyvin kaunis kaupunki, näköjään myös talvella.
Virusta on suora kulku vanhaan kaupunkiin ja Virun takaa aukeaa Virukeskus-suuri kauppakeskus uuden kaupungin puolella. Suosittelen pyörähtämään sielläkin. 

Viruun vielä palataan, on se vaan niin hyvä!

perjantai 1. tammikuuta 2016

1. päivä tätä vuotta ja se viimeinen Niitti

Tästä se kaikki lähti, tänään illalla:


Kyseinen henkilö, Teri Niitti, on jonkinlainen (julkkis)stylisti, 
joka nyt on kokenut asiakseen arvostella lastaan ruokkinutta äitiä Finnairin lennolla Helsingistä New Yorkiin. 
Hänen mielestään on ilmeisen suotavaa julkaista lähellä istuvasta perheestä (eritoten äidistä ja lapsesta) ja imetystilanteesta sensuroimaton kuva arvostelevan tekstin kera sosiaaliseen mediaan.

Ja siitä some sekosi.

Innolla odotan lentokoneen laskeutumista ja kyseisen Niitin lisäkommentteja, sillä 
hän on varmasti saanut sadoittain viestejä liittyen kuvaan.

Itse imetyksestä ja lentämisestä.. 
Jos lapsen päällä olisi esimerkiksi harso, olisi se Niitin mielestä ok.
Kuvaa katsottaessa ei näy rintaa senttiäkään, lapsen pääkö siis pitäisi peittää? Miksi ihmeessä?
Entä, jos lapsi repii harson pois? Pitäisikö hänen kärsiä, kun paine ottaa nousu- ja laskutilanteessa korviin? Vai purkkaako sille tungettaisiin suuhun? Kaikki lapset kun eivät huoli tuttipulloa ja onhan se rinta huomattavasti helpompi.

Henkilö, joka stailaa julkkiksia vähäpukeisissa vaatteissaan ei kestä nähdä vilausta lasta ruokkivasta rinnasta?




 Finnair otti toki kantaa asiaan jo tunti sitten tällä kommentillaan facebookissa


Omakohtaisesti voinkin todeta, että meidän lentäessämme Finnairilla olivat lentoemännät hyvin avuliaita ja huomaavaisia. Tarjosivat lisätyynyjä ja vilttejä imetystä varten. Peukku siitä!


Suomessa tilastollisesti imetetään hyvin vähän, joko lyhyen aikaa tai ei ollenkaan. Puolen vuoden suositukseen pääsee harva. Nämä Niitin kaltaiset henkilöt tuskin ainakaan edesauttavat imettäjiä, jokainen mulkoileva katse tekee huonoa.

Toisaalta, tämä tempaus on saanut aikaan valtavan imettäjien kansannousun.
Erilaisten hashtagien takaa löytyy valtava määrä juuri julkaistuja imetyskuvia, osa suoraan Teri Niitille suunnattuina, kurkkaas näitä:

Itse en ole imettänyt kovin julkisesti, yleensä olen juurikin käyttänyt harsoa edessä tai hakeunut johonkin syrjään imettämään rauhassa. Tämä siksi, että olen tosiaan halunnut hoitaa imetyksen murehtimatta milloin mikäkin ruumiinosa vilkkuu liikaa tai mihin kaikkialle maitoa roiskuu. 

Seuraillaan miten suuri juttu tästä tulee ja miten Teri Niitti tulee asiaa kommentoimaan, sekä saapuuko itse kuvan imettäjä julkisuuteen.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...