Kaksplus.fi

keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Tallinna lapsiperheen silmin

Vietimme pidennetyn viikonlopun Tallinnassa Pääsiäisen aikaan.
Matkaan lähdettiin lapsilähtöisesti, mutta kuitenkin tarkoituksena oli tehdä muutakin, kuin pyöriä leikkipuistoissa.

Ensimmäisenä päivänä lähdimme aamuyöstä kotoa liikeelle, poika puettiin ja hän jatkoi unia autossa. Aamupalatarvikkeet pakattiin autoon mukaan.
Tallinnaan päästyämme kiersimme hetken paikkoja ennen hotellihuoneen saamista. Majoituimme suomalaisten suosimassa Viru-hotellissa, huoneen saimme 21. kerroksesta.


Illallisen söimme Vanaema Juures-ravintolassa vanhan kaupungin puolella. Pöydän olimme varanneet jo etukäteen, sillä tiesimme paikan olevan hyvin suosittu pieni kellariravintola. Palvelu oli toimivaa ja lapsi huomioitiin hyvin - vaikka ei pitkän päivän päätteeksi juuri mitään jaksanutkaan syödä. Tämä on vakioravintolamme Tallinnassa käydessä ja jälleen kerran sieltä sai poistua hyvissämielin. Ruoka oli mainiota, hinnat kohdillaan ja palvelu mahtavaa!

Seuraavan päivän suunnitelmat meinasivat kariutua, sillä aamuyöstä huomasimme pojan olevan aivan kuuma. Kuumetta siis, vaikka mitään muuta oiretta mistään flunssasta tai muusta ei ollut. Päätimme tarkkailla tilannetta. Aamulla herätessä poika oli kuitenkin oma itsensä ja kuume hävinnyt, joten suuntasimme Tallinnan eläintarhaan, Rocca al Mare-kauppakeskuksen viereen. Olimme hyvissä ajoin liikkeellä ja monta tuntia siellä vierähtikin. 4e:n sisäänpääsymaksu aikuiselta ei päätä huimannut, lisäksi otimme perässä vedettävän kärryn eurolla mukaan. Se tulikin tarpeeseen, sillä eläintarha on niin laaja, ettei aikuinenkaan väsymättä jaksa sitä kiertää. Jääkarhun pentu ja hylkeet taisivat olla ne suosikit. Osa eläinten tiloista on todella ahtaita ja pieniä, mutta eläintarhaa uudistetaan koko ajan ja tilat paranevat sitä mukaa, kun valmista saadaan. Lisäksi kesäkaudella on enemmän katsottavaa jo senkin puolesta, että istutukset ovat näyttävät, vielähän näin huhtikuun puolella ei juurikaan kukkia näkynyt (valtavaa valkovuokkometsikköä lukuunottamatta).


Illemmalla ruokailimme Olde Hansassa, joka on myös yksi suosikeistani Tallinnassa. Tällä kertaa vastassa oli pettymys. Ovella kysyimme löytyykö listalta mitään lapsille sopivaa ja vakuuttivat löytyvän.
Yhden kala-alkupala-annoksen, ylimääräisen sämpylän ja unohtuneen mehun jälkeen totesimme, että ei todellakaan ole lasten paikka. Tilasimme T:lle siis alkupalalistalta annoksen, joka sisälsi lohta ja leipää, sillä tiesimme hänen syövän niitä kumpaakin mielellään ja varmistimme vielä tarjoilijalta annoksen sisällön. Annoksessa tosiaan oli lohta - graavilohta. Ja leivän päällä vahvaa yrttivoita. Jäi syömättä. Pienen palan sämpylästä hän sai nakerrettua ja lopulta sekin loppu epäonneksemme putosi lattialle. No, ei kun uutta leipää pyytämään. Ja välissä tosiaan tarjoilija unohti totaalisesti tilaamamme mehun pojalle, sen hinnan sentään hyvitti laskussa. Valtava kiire näytti tarjoilijoilla olevan ja meitä palvellut naishenkilö vaikutti enemmän kuin hermostuneelta, voisi jopa sanoa hänen tiuskineen. Aikuisten annoksissa ei ollut moitetta, mutta tosiaan tarjoilijoiden kova kiire ja lapsen näkökulma paikkaan sai aikaan harvinaisen negatiivisen mielen kyseisestä ravintolasta. Suoriuduttuamme ulos ravintolasta olimme suorastaan helpottuneita, ei muuta kuin ruokakaupan kautta hotellille, että saimme iltapalaa vielä lapsellekin. Yöllä jälleen T:lle nousi jälleen kuume, onneksi olimme pakanneet varalta mukaan paracetamolia.

Sunnuntaina luovutimme huoneen puolilta päivin ja laivan lähtöön oli 7h aikaa, joka tuntui valtavan pitkältä ajalta viettää vain istuskellen ja oleillen sairaan lapsen kanssa. Laukut jätimme hotellille säilytykseen ja suuntasimme vanhalle kaupungille. Kävimme ajamassa kaupunkijunalla (oli muuten harvinaisen tärisevää kyytiä..) ja herkuttelimme jäätelöllä. Torilla pyöri joku mies ritarin vaatteissa ja tietysti 4v pojan mielenkiinto heräsi. Mies lähestyi hiljalleen meitä, vilkutti pojalle ja kaivoi pussistaan suklaata :) Lisäksi nappasi pojan vielä yhteiskuvaan! Tästä puhuttiin pitkään ja olihan se vähän jännittävääkin olla "ihka oikean" ritarin vieressä.
Tässä kohtaa T alkoi osoittamaan jo muitakin flunssan merkkejä, hän oli väsynyt ja ärtyisä, sekä kuume teki tuloaan nyt ensimmäistä kertaa päiväsaikaan. Ei muuta kuin hotellin aulan sohvalle makoilemaan, isäni jäi hänen kanssaan, kun me muut suuntasimme viime hetken ostoskierrokselle.
Päivä meni lopulta yllättävän nopeasti, ruokailimme paluumatkalla laivalla ja poika otti unet hytissä.
Kotimatka tapahtui yötä vasten, joten autossa T sai jälleen nukkua.

Flunssasta huolimatta reissu oli mukava ja T jo puhuikin, että ensi kerralla mennään vauvan kanssa ja hän esittelee vauvalle paikkoja :) Ihana tuleva isoveli <3


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...