perjantai 6. heinäkuuta 2018

Ötökänmetsästäjät - jännitystä lemmikkiperheen arjessa

Erityisesti näin kesäaikaan omakotitalossa näkee jos jonkinlaista vipeltäjää, joilta löytyy vaihtelevasti kuudesta kahdeksaan jalkaa ja eri määrä siipiä. Tässä eräänä päivänä tuleva kolmasluokkalaisemme kohtasi keittiössä koppakuoriaisen, välittömästi hänen ystävänsä ylpeänä ilmoittautui olevansa rohkea ja "uhrautuisi" kuljettamaan otuksen ulos. Mutta voi sitä ilmettä, kun 8v alkoi välittömästi kutsumaan lemmikeitämme paikalle ja ehdottomasti kielsi ystäväänsä koskemasta ötökkään. Rivissä pojat katselivat ensimmäisenä paikalle saapuneen kissan leikittelyä - voi mitä raakuutta!

"Tänne Pika! Lumikki, Noki, kiss kiss!

Tosiaan lemmikkitaloudessa oma huvinsa on siinä, jos joku ötökkäparka eksyy sisään (paitsi öiseen aikaan, jolloin kissat syöksyvät hyllyjen yli mitä hienoimmin akrobatialiikkein - not!). Kaksi sisäkissaa saavat tuon pienen hetken ajan toteuttaa sisäistä leijonaansa tai vaihtoehtoisesti hassu koiranpentu ihmetellä otusta. Kissamme ovatkin oppineet, että heitä kutsuttaessa on parempi herätä ja saapua paikalle mitä pikimmiten, tiedossa yleensä on jotain herkkua ja sillä hetkellä nopeus on valttia. Nopeat syö hitaat vai miten se meni. 

Tästä neidistä saa selvän kuvan vain makuuasennossa. 


Kissanomistajat tietävät sen tunteen, kun esimerkiksi muurahainen kipittää jossain, osoitat sitä ja kissa ei vain näe, ei niin millään. Tollo mikä tollo, vaikka kuinka yrität osoittaa ötökkää, tuijottaa kissa sinua kuin halpaa makkaraa: "Mitä hittoa toi muija huitoo?!". Kun lopulta kissa huomaa muurahaisen se toimii kuin salamaniskusta tai vaihtoehtoisesti tuijottaa ja seuraa sitä, kunnes muurahainen pujahtaa johonkin koloon piiloon.

Toinen kissa oli kuvaushetkellä piiloutunut minne lie, toinen istuutui kauniisti kameran ulottuville.

torstai 21. kesäkuuta 2018

Lapsiperheen juhannustaiat x 6


KAIVOON KURKISTAMINEN


Jos näet yhdenkin hiuksen putoavan on tulevalla äidillä tiedossa synnytyksenjälkeistä hiustenlähtöä ja äidiksi jo tulleella on tiedossa hermoja (siis hiuksia harventavaa) aikaa.

Kuva: Pixabay


KERÄÄ 9 KIVEÄ TYYNYN ALLE


Jos aamulla heräät hyvin levänneenä, tiedät olevasi valmis vanhemmaksi.


JUHANNUSKOKON SAVU


osoittaa seuraavan lapsensaajan.

Kuva: Pixabay


KÄKI KUKKUU


niin monesti, kuin sinun on syytä laskea mielessäsi, ennen kuin menetät hermosi.


KUKKASEPPELE


kestää pisimpään hyvänä sillä lapsella, joka ensimmäisenä löytää kumppanin.

Kuva: Pixabay


KOMPASTUMINEN LELUUN


antaa sinulle taikavoimia selvitä kesäloma loppuun saakka.



Oikein hyvää ja rauhallista keskikesän juhlaa kaikille!

keskiviikko 20. kesäkuuta 2018

Se paino ihan oikeasti putoaa

Elämäntaparemontti alkoi  rytinällä maaliskuussa, vaikka olin jo alkuvuodesta sitä hiljalleen aloitellut. Itseasiassa olin jo vuosikaudet ajatellut, että viimeisen lapsen jälkeen olisi mahtava saada painoa pudotettua. Tiedättekö, siten rennolla otteella "hoidetaan nämä lapset nyt ensin ja katsotaan sitten joskus sitä painonpudotusta". No, nyt painoa on pudonnut yksitoista kiloa ja ensimmäiset kaksi tavoitetta on saavutettu. Ensimmäinen tavoite meni rikki jo ensimmäisellä Go fat go-kerralla, taisin sen jälkeen pitää viikon taukoa ja tahdoin lisää. Aloitin uuden go fat gon ja sen jälkeen jälleen pieni tauko. Kolmannen kerran aikana meni 10kg pudotus rikki ja olen tottavie tyytyväinen.



Mielenkiintoista tästä tekee se, että peilikuvassa näen kyllä muutoksen, kuten liian suuriksi jääneissä vaatteissa, mutta en niin suurta muutosta kuin haluaisin. Jos katson vuoden takaista hääkuvaani näen vain pienen eron, ehkä kokoero konkretisoituisi, jos katsoisin itseäni ulkopuolisen silmin. Nälkä kasvaa syödessä, eikä minua harmittaisi yhtään pudottaa vaikka toiset 10kg. Ainakin vielä 5kg. Vaatekokoni on pudonnut 2-3 kokoa ja on ollut mahtavaa saada vanhat tavoitevaatteet (kymmenen vuoden takaa!!) päälle. lisäksi oli aika kummallista, kun vaateostoksilla menin sovittamaan mekosta tavanomaista kokoani - se oli aivan valtava! Kaksi kokoa pienempi sitten lopulta tarttui matkaani. Go fat gon avulla on vain niin todella helppo pudottaa painoa, nälkä ei pääse tulemaan ja on ihanaa päästä sokerikoukusta oikeasti eroon. Lisäksi olen vihdoinkin oppinut juomaan kunnolla vettä.

Seuraava askel olisi vielä ne viisi kiloa saada pois, sekä kiinteytyä. Äitiyden myötä on tullut löllöä sinne sun tänne, raskauksien myötä iho on tietysti venynyt. Tulosten näkeminen motivoi ihan valtavasti, liikkuminen tuntuu helpommalta ja olo pirteämmältä. Tummat silmänalusetkaan eivät ole enää ihan niin tummat. Kaikin puolin tunnen itseni terveemmäksi ja se on kyllä paras motivaattori. Jatketaan samaan tahtiin, niin ehkä jonain päivänä peilikuvakin alkaa miellyttää enemmän.

tiistai 5. kesäkuuta 2018

Helle vei mennessään, kylmä ilma palautti

Poikkeuksellisen helteinen Toukokuu on nyt todistetusti vieraillut Suomessa. Ennennäkemättömän paljon hellepäiviä, virallinen rajakin saatiin rikki. Kelit ovat olleet lomakelejä parhaimmillaan, vaikkakin se itse loma on puuttunut. On ollut ihana huomata, kuinka aurinko ja lämpimät säät saivat ihmisiin eloa. Läheinen uimaranta on ollut aamusta alkaen kovassa käytössä ja puolenpäivän jälkeen voisi sanoa siellä olleen jo ruuhkaa. Tienvarsilla kukkivat lupiinit ovat tuoneet mieleen vuodentakaiset häävalmistelut ja sen kuinka jännitimme löytyykö heinäkuisiin häihin vielä (vaaleanpunaisia) lupiineja. Tänä kesänä nautitaan vapaa-ajasta ja muistellaan ihania häitämme.



Ihmiset ovat kaivautuneet esiin koloistaan, kuin muurahaiset talven jäljiltä. Lakanapyykki heiluu naruilla lähes jokaisessa naapurissa ja grilliruoan tuoksu leijailee nenään. On mukava nähdä, kuinka pihat pukeutuvat kesään ja naapurusto aktivoituu. Kesä tuntuu kertaheitolla pidemmältä.

Minäkään en ole malttanut juurikaan istuutua koneen ääreen, sillä olemme ulkoilleet paljon. On käyty pyöräilemässä, katsomassa lampaita ja uimarannalla kastamassa varpaita. On laitettu kukkapenkkiä ja pihaa, sekä viimeisimpänä kasvimaata. On kaivettu hät-hätää kesäsandaaleja esiin ja kerätty kukkia Mummille. On käyty lyhythihaisia paitoja, sekä shortseja läpi, sekä ostettu niitä hätäpäissään lisää.

Viimeinen kouluviikko meni ohi kohisten, kevätjuhlassa perinteisesti raikasi suvivirsi ja kotiin tuotiin hyvä todistus. Hieman haikeana oli koululainenkin, sillä syksyllä on edessä roppakaupalla uusia luokkalaisia ja uusi opettaja. Vanha opettaja sai tiukan halauksen ja toivotettiin hyvät kesälomat.

Tänään, tuulisena ja kylmänä kesäkuun päivänä lapset katsovat elokuvaa ja minä vihdoin istahdin koneen ääreen. Blogi on aina silloin tällöin pyörinyt mielessäni, mutta ihanien kesäpäivien vuoksi en ole tahtonut istahtaa koneen ääreen juurikaan. Suomen kesä on lyhyt ja yleensä suhteellisen kylmä, joten ne vähäisetkin hellepäivät aion viettää ihan muualla kuin tietokoneella.



Meidän hellepäiviämme (ja no, muitakin tietysti) pääset helpoiten seuraamaan Instagramin kautta, joten lämpimästi tervetuloa kurkkaamaan arkeamme. 

lauantai 26. toukokuuta 2018

Räkää roppakaupalla + alekoodi

* Kaupallinen yhteistyö: Kidsmed

Esikoisen syntyessä ja erityisesti ensimmäisen nuhan tullessa olin järkyttynyt miten vaikea oli saada pienen lapsen nenää tyhjäksi. Sängynpääty nostettiin koholle, sipulia käytettiin, pikkuniistäjän kanssa tapeltiin eikä höyryhengityskään tuonut riittävästi helpotusta. Aina joskus kuulin juttua jostain nenäimurista, joka liitettiin oikeaan imuriin, sekä nenäimurista, josta piti itse imeä toisesta päästä. Kieltämättä kumpikaan ei kuulostanut kovin hyvältä. Eikä se pikkuniistäjäkään toiminut, mutta sillä mentiin sen mitä pakko oli. Tuskanhikeä ja huolta mahtui vielä keskimmäisenkin vauva-ajan sairasteluihin, vaikka niitä ei kovin montaa ollutkaan.



Nyt kolmannen synnyttyä satuin Instagramin puolella törmäämään ohimennen Nosiboo-nenäimuriin. Laitoin merkin ja kuvan mieleeni ja ajattelin jossain kohtaa tilata sellaisen ja tutustua siihen paremmin. Nosiboo ehti kuitenkin ensin ja kiitos heidän yhteydenottonsa meiltä löytyy nyt nenäimuri, joka ihan oikeasti on hyvä. Toimitus tuli juuri oikeaan aikaan, sillä nuhaneniä oli talo täynnä. 3v ja 8v tietysti osaavat jo niistää itsekin, mutta tuo juuri vuoden täyttänyt ei todellakaan.

Ensisilmäys tuotteeseen toi luotettavan olon, materiaali vaikutti laadukkaalta ja tuote muutenkin hyvältä. Kone hurautettiin pian käyntiin ja jännityksellä lisättiin tehoa maksimiin kovimman äänen testaukseksi - ei liian kova minun makuuni. Jos kuvittelen hurauttavani meidän Dysonin yöllä päälle saadakseni vauvan nenän tyhjäksi, niin saisi sanoa hyvästit sen yön unille. Tämän kanssa on todistetusti imuroitu nenä yölläkin tyhjäksi ilman, että koko perhe on säikähtänyt hereille.



Nosiboo pääsikin jo hyvin pian käyttöön. Pakko se on myöntää, ettei S siitä juurikaan nauti (pikkulapset/vauvathan eivät tunnetusti pidä paikallaolosta..), mutta on se tehokas! Nenään tuleva suulake on pehmeä ja hyvin muotoiltu, joten se on mukava käyttää. Kun vain sen pienen hetken malttaa olla paikoillaan, tulee helpotus pidemmäksi aikaa. Jos näin helpolla keinolla voidaan ehkäistä korvatulehdusta ja helpottaa esimerkiksi hengittämistä, syömistä ja nukkumista, niin todellakin se on sen arvoista. 

En yhtään ihmettele, että tuote on palkittu useita kertoja. Laitteen muotoilu on hyvä ja imurointi käy kätevästi, samoiten puhdistus, sillä säiliön saa kunnolla auki. Lisäksi läpinäkyvän säiliön ansiosta näkee hyvin onko sitä itseään kuinka paljon saatu pois nenästä. Voin muuten sanoa, että käsittämätön määrä räkää mahtuu pieneen lapseen! Hyi! Nosiboota voi käyttää kerrallaan 1,5-2 minuuttia, jonka jälkeen se kytkeytyy pois päältä liiallisen käytön ehkäisemiseksi ja on käytettävissä uudelleen 50 minuutin kuluttua. Tuossa ajassa siis todellakin ehtii saamaan nenän hyvin tyhjäksi. Hinta on korkeahko, mutta meiltä kyllä iso peukku tälle laitteelle.




Nyt saat Nosiboon Kidsmediltä -10% hinnalla koodilla lastentapaan.
Koodi on voimassa kesäkuun loppuun asti.


keskiviikko 2. toukokuuta 2018

Kuinka vanhemmat vedättävät lapsiaan? Kerro keinosi!


Ilta laskeutuu, lapsi on sängyssä. Hetken kuluttua käy kutsu huoneeseen, koska sängyn alla kummittelee. Sitä hetkeä varten on varattu suihkepulloon vettä. Mörköjen pelotussuihketta. Ta-daa ja möröt ovat poissa. (Tai sitten voi olla niin iso ja mahtava isi kuin meillä, nimittäin meillä isi on aina käynyt popsimassa möröt poskeensa)

Kaappiin on hyvä jemmata läpinäkymätön kulho, sieltä voi napata herkun suuhunsa tarpeen tullen. 
"Äiti mitä laitoit suuhusi?" 
"Papuja/parsakaalia/sipulia, otatko sinäkin?"


Kaupasta ei voi ostaa leluja, muuten ei jää rahaa ruokaan. 

"Voi harmi, miten tällä kerralla ei ollut kolikkoa kaupan kassojen jälkeiseen vempeleeseen. Ensi kerralla sitten!" (Ja hei, nää meidän pojat pääsee kuitenkin niihin oikeasti säännöllisen epäsäännöllisesti).

Roskaruoassa on aina väkevä kastike, jep, ihan aina (koska en halua ruokkia lastani roskaruoalla). Ainakin silloin, kun lapsi kysyy. Chiliä, PALJON chiliä.


"Noniin, suihkussaolo riittää jo, että lämmin vesi ei lopu ja riittää muillekin perheenjäsenille." Tämä pitää kyllä välillä paikkansakin, meillä on vähän ollut ongelmia lämpimän veden riittämisen suhteen.

Lunta ei saa syödä, koska madot - niitä voi tulla pyllyyn.


Kuvat: Pixabay


Edes hetki omaa aikaa on joskus arvokkaampaa kuin kulta. Sen eteen ollaan valmiita tekemään erilaisia temppuja. Puolitäyden roskapussin vieminen yksin ulos saattaa tuntua luksukselta, samoin suihku! 

"Äiti miksi olit niin kauan suihkussa?" 
"Äidillä oli niin kovin likaiset hiukset, piti pestä oikein tosi hyvin."



Kerro miten teillä on vedätetty lapsia? Vai eikö ole? 

tiistai 1. toukokuuta 2018

Puoli vuotta koiraperheenä

Siitä tulee pian puoli vuotta, kun Pika saapui meille. Puoli vuotta kauan haaveiltua koiraelämää takana. No miltä se nyt on tuntunut? Onko se ollut sitä, mitä kuvittelimme?



Palataanpa talveen ja ensimmäiseen kuukauteen. Se oli raskasta. Ihan suoraansanottuna todella raskasta. Vaikka koira ei juurikaan ole purrut, oli alati silmätarkkana oleminen henkisesti hyvin raskasta. Pieni konttaava vauva ja sisälle pissaileva koiranpentu - ei helppo yhdistelmä. Siitä syystä ravasimmekin ulkona todella paljon.

Kun Pika oli 4 kuukautta havahduimme siihen, ettei vahinkoja ollut enää hetkeen tapahtunut. Pentu oli siis täysin sisäsiisti alle neljän kuukauden iässä, jes!

Tällä hetkellä treenaamme kovasti yksinolemista päivittäin, Pika tietysti on tottunut minun kotonaolooni hoitovapaan vuoksi. Hän on muutamat kengät jyrsinyt, sekä muuta pientä tuhoa. Treeniä treeniä, eiköhän se tästä. Aina vain pidempiä aikoja menee yksinään. Harjoitellaan yhdessä.

Toinen asia mitä treenaamme on lenkkeily. Tai pikemminkin nätisti käveleminen ja ohittaminen. Kävely on aina sujunut ihan ok:sti, pentumaisia joka suuntaan singahteluja lukuunottamatta. Lisäksi ohittaminen on vaikeaa, koska kaikkiin (ja kaikkeen) pitäisi päästä tutustumaan. Tässäkin asiassa on onneksi edistytty jo kovasti. Nakkia taskuun ja paljon lenkkeilyä vain, niin eiköhän se siitä. Remmin pidän singahtelujen vuoksi melko lyhyenä.



Lasten kanssa koira on tottunut olemaan aina, ihan pienestä saakka. On aivan ihanaa, jos saa märän pusun 1-vuotiaalta, jättimäisen halin 3-vuotiaalta tai saa juosta kilpaa 8-vuotiaan kanssa sohvalle. Nää on niin mahtava tiimi, tää porukka toimii hyvin yhteen, puhaltaa yhteen hiileen.

Kunhan saamme yksinolemisen, sekä lenkillä ohittamisen sujumaan, niin voisi sanoa koiraelämän olevan sitä mitä halusinkin. Sitten menee oikeastaan jo todella hyvin. 
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...